Kun oma lapsi haluaa tubettaa

Hmmm…. Tämä on aihe mikä varmasti nostaa karvat pystyyn monella. Kirjoitin aiemmin tekstin onko ok laitta lapsen kuvia someen, mikä keräsi lähes yhtä paljon kommentteja puoleen ja vastaan. On jännä miten erilaisia ajatuksia ihmisillä on. No me eletään nyt digiaikaa halusimme tai emme. Kun olen itse syntynyt 80 luvulla ei silloin tiedettykään moisesta. Pitää aina itsekkin muistaa, että siitä on jo 30 vuotta aikaa ja maailma on todellakin muuttunut siinä ajassa. Moni vanhempi ajattelee että esim pädi ei kuulu lasten elämään. Mulla on itsellä hirveen ristiriitaiset tunteet asian suhteen. En halua, että lapseni ovat nenä kiinni kokoajan jossain laitteessa….

 

 

Meillä Vili on oikein taitava kaikkien laitteiden suhteen ja tuntuu välillä jopa nololta pyytää siltä apua, kun äiti ei osaa. Nykypäivän lapset kasvaa kännykkä kädessä ja mitäs me voimme asialle tehdä? Onko se väärin kieltää lapselta jokin asia mikä on kaikilla muilla? Musta tuntuu, että meidän on vain hyväksyttävä se tosiasia, että pian koulukirjatkin on varmaan  pädeillä ja voi olla että jossain vaiheessa koulu käydään etänä kotona… mistä sitä ikinä tietää?

Kun itse selaa pädiä niin huomaa, että sielä on vaikka mitä järkevääkin. Esim Vili pelaa paljon pelejä, missä on esim matemaattisia laskutehtäviä. Hän on myös oppinut huomattavan paljon englantia pädin avulla. En tarkoita, että meillä eletään naama kiinni ruudussa, mutta näen siinä myös paljon positiivisiakin puolia. Se minkä itse koen vääränä on se, että vanhemmat eivät jaksa touhuta lapsiensa kanssa ja annetaan (aina) pädi kouraan ja samalla itse räplätään puhelinta… Yhtäkkiä huomaat, että hupsis siinä onkin vierähtänyt 3 tuntia.. Ei seurata mitä sillä laitteella tehdään. Joillekkin pädi kuuluu vakiovarusteena ruokapöytään.. siihen ei vielä ole meillä ainakaan tarvinnut ryhtyä.

Nykyään lapset katsovat kokoajan videoita youtubesta. Meillä on jo pyydetty kohta vuosi lupaa tubetukseen. Vili oli salaa alkanut tubettaan Juuson yotube tilillä ja siitä käytiin hieman keskustelua.. Olenko huono äiti jos annan lapseni tubettaa? Pitäisikö se ehdottomasti kieltää? Jos ajattelen sen parhaita puolia niin lapsi saa käyttää omaa luovuuttaan ja mikä on parempi tapa harjoittaa ilmaisutaitoa? Se saa tehdä sitä mitä haluaa. Mää luulen, että ton ikäisillä ei ole kyse siitä että saadaan seuraajia, vaan se että saadaan tehdä jotain mistä tykkää. Joskus joku kommetoi mulle, että lapseni ei tule saamaan töitä, koska olen laittanut heidän kuvia blogiini ja hänestä ei voi tulla siksi koskaan lentäjää… Mitä jos mun lapseni vaikka haluaakin näytteliäksi?

Muistan ikuisesti kun mun äiti ei ostanut koskaan meikkinukkea lapsena… ja mikä musta tuli.. Leikkelin sitten omia ja siskon hiuksia ja aloin meikkaamaan salaa jo ala-asteella. Tosin ei se kovin salaisuudeksi jäänyt. Ehkä ajattelen nyt, että kun en silloin saanut tehdä sitä mitä haluan niin tein sitä sitten väkisin ja salaa.

Mitä haittaa siitä tubetuksesta voi olla lapselle? Videoista voi kokonaan poistaa kommentoinnin, eli niissä ei silloin voi esiintyä kiusaamista. Nykypäivänä sitä kiusaamista on ihan livenäkin aika paljonkin ja lapset on todella julmia ja keksii kiusaamista mistä vaan… On se sitten uuden hiukset tai toppahousut henkseleillä. Videot voi laittaa niin, että ne pitää erikseen hyväksyä, eli nettiin ei päädy mitään materiaalia, millä ei ole vanhempien hyväksyntää. Jos on selkeät säännöt/rajat ja niitä noudatetaan niin itse koen sen olevan ihan ok. Me oltiin blog awardseissa syksyllä ja mää sielä ihan mummona aloin jorailee ja huusin et JES JVG esiintyy.. Mua katottiin alta kulmien ja sanottiin et Umppu toi on Jaakko Parkkali…. Siis kuka? mulle valaistiin, että se on suomen yks tunnetuimpia tubettajia.. Enhän mää tiedä ketään youtube tähtiä ja olin aivan pihalla.

No jos palaan aiheeseen ja mietin mitä haittaa on kohta 9.v pojalle siitä jos hän tubettaa.. En usko että mitään. (jos rajat on selvät) Koen ennemmin haitalliseksi sen mitä ne sieltä katsoo…  Tällä hetkellä ne seuraavat sielä olevia tubettajia. Vähän vanhemmat pojat kun saattaa kiroilla ja puhua esim ryyppäämisestä yms, mitkä ei kuulu ton ikäiselle vielä ollenkaan. Ainahan sitä ajatellaan, että porukassa tyhmyys tiivistyy, mutta jos nyt esim ajatellaan että 9.v poika tubettaa niin videoilla ei voi esiintyä kukaan muu lapsi ilman vanhempien lupaa.

 

On se sitten instagrami, youtube tai nykyään on joku musically myös…. kaikki ne on sitä samaa. Ei ketään enää kiinnosta heitellä kivillä leipiä järveen. Varmasti on joku vanhempi, kuka ajattelee että en minä ainakaan anna lupaa mihinkään laitteeseen. Heillä ei ole älypuhelimia tai muutakaan..Kaikki saa mun mielestä perheessä tehdä omat valinnat ja niitä pitää kunnioittaa. Se on todella karua, mutta sekin on syy miksi lapsi nykypäivänä kiusataan ”sulla ei oo uusinta i phonea”. Kannattaa muistaa että haukkuminen ja kiusaaminenkin tulee usein sieltä kotoa..  Tässä nykypäivässä on paljonkin miettimistä itsellänikin ja en olisi koskaan voinut uskoa, että jopa minä itse tienaan palkkanai tavallaan ”kuvaamalla itseäni”… Se tuntuu aika huvittavalta, mutta on totta. Ajattelen kuitenkin niin, että luovuutta ei saa koskaan tukahduttaa ja aina vanhempien pitää kannustaa lapsiaan, jos kyseessä on jokin asia mistä he pitävät.

 

Musta olis kiva kuulla muiden fiiliksiä asiasta. Tää on kuitenkin sellaine aihe mistä varmaan ollaan puolin ja vastaan. (ihan asiallisessa hengessä). Mää kerroin oman kantani asiasta ja mun kanssa saa olla erimieltä, muuta pidetään kommenttiboxi siistinä eikö?

Edellinen postaus: Äiti kyllä sää riität

-Umppu

Äiti kyllä sää riität

sisältää kaupallisia linkkejä*

Vivianin Mekko on Melli Ecodesign mallistosta musta tyllihame* ja  Violetti mekko*

 

Viime viikolla oltiin juhlistamassa ystäväni lapsen 10-vuotis synttäreitä.  Kuinka taas tajusi, että se aika kulkee kun siivillä. Muistan vielä kun hän syntyi ja tuntuu että siitä on vain hetki. Paljon mahtuu tapahtumaa siihen kymmeneen vuoteen ja nyt sitä ollaankin jo pikku ”aikuisia”. Musta on ihanaa että ystävilläni on lapsia ja kyläillessä on niin aikuisille kuin lapsille seuraa. On myös ihana että mullakin on sellaisia lapsiystäviä. Toki nykyään se Umppu täti ei ehkä ole se juhlien odotetuin vieras..

Meillä Vivian nauttii ollessaan vanhempien seurassa. Se seuraa kun hai laivaa mitä touhutaan ja koittaa apinoida perässä. Huomasin juuri näissä juhlissa, kuinka luonnettä ei tältä tytöltä puutu. Ei ole väliä onko vieras vai tuttu, kun hän komentaa että tänne. Kauhee touhu päällä kokoajan ja sitä juostaan, niin että äiti saa pelätä koska pää osuu seinään. Kaikkien syli kelpaa.

 

Moni vanhempi saatuaan ensimäisen lapsen kokee lähestulkoon aina sitä riittämättömyyden tunnetta/väsymystä ja kuinka ei ehdi tekemään niitä asioita mitä ennen. Vielä kun siihen lisätään lapsi mikä ei nuku on hermoromahdus enemmän kuin lähellä. Voin näin kolmen lapsen äitinä kertoa, että jossain vaiheessa se helpottaa. Musta on ainakin tullut itselleni  päivä päivältä armollisempi kokoajan ja en jaksa välittää niistä pikkuasioista. Mun ei tarvii jos en haluu. Mulla on tietyt rutiinit, mitkä auttaa mua arjen hallinnassa ja ajattelin jakaa niitä, jos siitä on edes jollekkin hyötyä.

Suosittelen edelleen lukemaan konmari kirjan. Oikeasti mitä vähemmän tavaraa, sitä siistimpää teillä on. Mää oon huomannut, että en henkilökohtaisesti tarvitse läjäpäin vaatteita. Kuka oikeesti tarvitsee 70paria sulkkia? Ei kukaan.. Mulla on kotivaatteet erikseen ja sitten työvaatteet. Oikeastaan muita en niinkään tarvitse tällä hetkellä. Muutama juhlamekko toki löytyy. Kun kaapissa on happea ja vaatteet järjestyksessä niin sekin helpottaa ainakin omaa mielenrauhaa. Lasten vaatteet on siististi taiteltuna kaappeihin niihin kuuluvissa laatikoissa. Niitäkään ei oikeasti tarvitse paljon.

Laitan aina aamulla tiskikoneen päälle ja pyykinpesukoneen. Aamulla viikkaan kuivat pyykit narulta ja sen vuoksi meillä nykyään pyykkikori on lähestulkoon tyhjä, mikä on todella vapauttavaa. Kaikki varmaan muistaa ne kuvat meidän jäätävistä pyykkivuorista….Niitä ei ole enää <3 Lapsiperheessä pyykkiä tulee väistämättä aivan kamalasti.

 

 

Meillä on helpottanut todella paljon se, että lapsilla on oma leikkihuone. Tiedän, että se ei ole kaikilla mahdollista, mutta jos on niin suosittelen. Leikkihuoneessa on myös lasten vaatteet kaapissa ja kaappien alaosassa kaksi isoa vetolaatikkoa täynnä tilaa leluille. Osan saa aina pois jemmaan. Makuuhuoneissa ei leikitä vaan ne on rauhotettu nukkumiselle. Sekin helpottaa siivousta huomettavasti, kun ei tarvitse kerätä leluja monesta huoneesta. Ne ei juuri kaipaa kun imurointia.

Jos tilaa on vähän niin kannattaa hankkia sellaisia ”kalusteita” mitä on helppo liikuttaa. Mitä vähemmän on tavaraa esillä saa asunnon siivottua todella nopeasti juhlakuntoon. Kun tavaroille on oma paikka pysyy paikat siistinä. Mää olin ennen aivan loppu tähän kotiin, mutta nyt pikkuhiljaa tuntuu että siedän pientä sotkua, kunhan ei ole ikipaskaa.. Sairaan hyvä oli mun hankkima Dysonin johdoton imuri, joka pesee kaikki rikkaimurit mennen tullen. Imuri TÄÄLTÄ* Mikä on nyt tarjouksessa. Jopa imurointi on kivaa ja nopeaa. Siihen ei tarvi sen kummemmin ryhtyä ja tehot riittää. Käytän sitä päivittäin ja se on aina käden ulottuvilla.

 

Olen pyrkinyt siihen, että lapsilla on suht puhtaat vaatteet päällä vatsa täynnä niin se usein riittää. Mää sain eilen Viken syömään pulloa ja oon siitä jotenkin todella onnellinen. Mun elämä helpottuu huomattavasti ja mulla on tulevaisuudessa mahdollisuus edes joskus nukkua.  Pakkanen on täynnä pumpattua maitoa. Jatkuva univelka marraskuulta todellakin painaa niskassa, mutta sen kanssa on oppinut elämään.  Kaikki on aina suhteellista. Itse aina metin kuinka helppoa sitä oli yhden lapsen kanssa. Sun oli mahdollisuus nukkua samaan aikaan vauvan kanssa ja kaikki oli niin helppoa (vaikka se silti tuntu sekin haastavalta). Ne on ihan normaaleita tunteita, koska elämän muuttuu hurjasti ja olet muustakin vastuussa kun itsestäsi.  Nyt kun omassa elämässä on se kolme lasta, oma firma, koti, harrastukset, blogi, valmentaminen yms tavallisen arjen askareet niin tähänkin sitä vaan tottuu. Toki koskaan ei tiedä minkalainen lapsi kenelläkin on mutta nauttikaa siitä ajasta älkääkä käyttäkö sitä stressaamiseen. Ei kannata haalia itselleen liikaa hommia tai aikatauluttaa koko elämää.

Monilla on hirveä tarve keksiä lapsille ohjelmaa. En tiedä johtuuko se siitä riittämättömyydentunteesta tai mahdollisesti jonkinlaisesta sosiaalisesta paineesta.  On vauvauintia, muskaria, mamma treffejä ja sitä sun tätä. Koti pitäis kiiltää ja tukka olla huolitelu… MIKS..  Jos se tuntuu haastavalta niin jätä yksinkertaisesti jotain pois. Mää muistan kun Vilin kanssa touhusin paljon kaikkea, mutta silloin mulla oli ihan hirveesti energiaa ja se nukku aina yöt läpi. Mulla ei silloin ollut kun yksi lapsi, 1/3 meidän talosta, vähemmän pyykkiä, ei omaa firmaa, ei blogia eikä silloin edes ollut ns. somea. Kukaan ei luonut mulle minkäänlaisia paineita mistään. Kukaan ei ragennut vaikka annoin lapselleni tuttelia ja purkkiruokaa… Asiat on oikeesti muuttunut todella paljon siitä. Siitäkin on kohta 10 vuotta. Nyt kun sanot ääneen tekeväsi esimerkiksi jotain suosituksista poikkeavaa, niin saat kamalan kuran niskaan. Nyt olen kahden viimeisen kanssa keskittynyt vain siihen olemiseen ja läsnöoloon. Vaikka hetkittäin tulee niitä fiiliksiä että en jaksa niin ne menee ohi aika nopeasti.

 

Älkää äidit kuormittako itseänne liikkaa, jos se tuottaa stressiä. <3 Te ootte ihania vaikka teillä onkin välillä paskainen tukka sillä samalla nutturaalla neljättä päivää. Niitä lapsia ei haitaa, vaikka sun kainalokarvat rehottaa tai sulla on verkkarit jalassa. Oot niille yhtä tärkeä ihminen. <3 Lapselle on paljon merkittävämpää saako se olla äidin sylissä, kun se miltä se äiti näyttää. Ne on tottunut suhun ja sun omaan tuoksuun. Oli se sitten hyvä tai paha. Vaikka en todellakaan ole mikään terapeutti niin mun tekis mieli sanoo kaikille että olkaa vaan. Älkää tehkö mitään mitä ei oo pakko <3. Meidän ei tarvi kilpailla keskenämme vaan tukee toisiamme.

Mun oli pakko julkaista mun IG:ssä pieni humoristinen allien heiluttelu video. Jotain nyt oli niin kovasti vaivannut televisiossa heiluvat allit, niin annoin hänelle täyden tukeni. Muistakaa olla mukana meidän #ilokiertoon hyväntekeväisyys kamppiksessa. Aina kun laitat IG kuvan mistä sulla tulee hyvä mieli niin tägää siihen #ilokiertoon ja #ilokirtoontampere. Jokainen kuva on euron arvoinen ja Tampereen potti menee Ice Heartsille <3. Sun tarvi itse lahjoittaa mitään kunhan vaan lisäät kuvat. Kuvia voi laittaa vaikka 10 siinä ei ole  mitään rajaa ja osallistuminen on mahdollista toukokuun loppuun. <3

Ellokselle on nyt tarjolla alennuskoodi, millä saat -20%alennusta tilauksestasi – koskee myös huonekaluja, leluja ja
merkkituotteita + säästät toimituskulut!* shoppaile TÄÄLTÄ* koodilla 355430

Alennus koskee uutta tilausta Elloksen valikoimasta. Alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja, mattoja, leluja ja huonekaluja. Alennus on voimassa 1.3.2017 asti, ja sen voi käyttää vain kerran. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Säästät normaalipaketin toimituskulut (norm. 5,20). Tili- ja laskuasiakkaan toimitusmaksu ilman toimituskuluja 0,-/tilaus, käteisasiakkaan 2,90/tilaus.
Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin tai tilaajaetuihin, ale-/kampanjahintaisiin tuotteisiin, elektroniikkatuotteisiin ja
-tarvikkeisiin, Design by -tuotteisiin eikä tuotemerkkeihin UGG, Odd Molly, SPANX tai Odd Molly Home.

Edellinen postaus: mulle kelpaa vain paras

-Umppu