Parisuhde umpikujassa!

Julkaisin tämän postauksen tänään jo aiemmin. En tiedä mitä tapahtui, koska se ilmestyi kokonaan ilman tekstejä. Mutta aloitetaan siis alusta. Onko parisuhde umpikujassa? Arki.. se mitä se oli ennen lapsia on vain muisto. Siihen ei ole enää koskaan paluuta. Kun tässä ruuhavuosien keskellä koittaa lutvia eteenpäin, niin parisuhde on väsitämättä se asia mikä kärsii.

Mun on pakko myöntää, että olen ihan totaalisesti laiminlyönyt meidän parisuhdetta, enkä ole siihen panostanut täysillä. Pakko myöntää, että ei kyllä toi Koskinenkaan ole mikään valkoinen ritari ratsullaan ollut. Kun päivät menee aina siihen, että mietitään mitä menoa oli milloinkin ja mikä harrastus ja monelta on jo sen päivän logistinen suunnittelu työtä vievää. Siihen lisätään ne normaalit työt ja kotihommat on päivä aika buukattu.

Mää oon löytänyt ihanan lapsenvahdin täältä blogin kautta, josta on ollut todella suuri apu meidän perheelle. Toki kun lapsilla alkoi päiväkoti niin lapsenhoito tarvetta ei ole ollut niin paljoa. Mää luin Outin blogia ja sain inspiraation sieltä. Outi käy miehensä kanssa säännöölisesti treffeillä. Mietin että pitäiskö ihan itsekkin. Ei muutakun puhelin kouraan ja viestiä meidän lastenhoitajalle, että voiko hän silloin tällön illasta katsoa lapsia muutaman tunnin. Sehän onnistui.

Ollaan käyty tällä viikolla kahdesti treffeillä ja pakko sanoa, että se on aika kivaa. En muista ollaanko koskaan käyty Juuson kanssa treffeillä, koska meidän seurustelu aikoinaan alkoi ystävyydestä. On ihanaa olla vaan ihan kaksin ja niin, ettei joku keskeytä sua jatkuvasti. On myös tärkeää että asioista saa keskutella rauhassa ja ihan päiväsaikaan. Kotona on sen verran meteliä, että moni asia menee aivan ohi.

Meillä on kolme yhteistä lasta ja kohta uusi koti. En halua asua sielä minkään kämppiksen kanssa, vaan ihmisen ketä rakastan. Jos parisuhteeseen ei panosta, niin voi olla niin ettei siitä ole kohta jäljellä mitään. Harvoin se aika parantaa, jollei asialle tee mitään. Se voi mennä vaan huonompaan suuntaan ja kohta huomaat, ettei teillä ole mitään yhteistä. Mun mielestä parisuhteessa ei kannata vain odottaa ja olettaa. Turha syyttely ei johda mihinkään. Voit siis miettiä omaa käyttäytymistä suhteessa ja miettiä että mitä voisin tehdä toisin, että parisuhteemme voisi paremmin.

Äitini kertoi meille tyttärille pitkän parisuhteen saloja. Hän kertoi että toisessa ihmisessä on tärkeää hyväksyminen. Sun vaan pitää ymmärtää ne partakarvat siinä lavuaarin reunalla ja eksyneet sukkaparit, mitkä ei sinne pyykkikoriin osu kirveelläkään. Hän myös kertoi että pitkässä parisuhteessa voi rakastua uudelleen. Se kuulostaa itseasiassa aika mukavalta. Haastankin nyt jokaisen blogini lukijan miettimään kuinka voisi itse parantaa omaa parisuhdettaan. Mitä voisi tehdä sen eteen että parisuhde voisi paremmin. ?

Me ehdottomasti jatketaan meidän treffejä mahdollisuuksien mukaan. Tää viikko oli helppo järjestää, koska lasten harrastukset oli tauolla. Mää koita itse lopettaa sen ainaisen nalkuttamisen ”sää et koskaan”, koska on paljon asioita mitä myös minä en koskaan. Jos joskus on niitä paskoja päiviä, niin usein tilanne purkautuu helpommin niin, että siitä kertoo puolisolleen, eikä pura kiukkua häneen. Kuitenkaa usein puolisolla ei ole osaa eikä arpaa, koko asiaan.

Ensi viikolla päästään koko perhe reissuun. Tavoiteena on vain olla ja rentoutua. Nauttia auringosta ja lämmöstä ja syödä hyvää ruokaa. Ei siihen juuri muuta tarvita. Me koitetaan ehdottomasti tästä treffailusta tapa ja jatkaa sitä säännöllisesti. Mun alkuvuosi ja kevät on olleet aikalaista hullunmyllyä. Töitä on ollut ehkä jo vähän liikaakin ja koitan taas löytää sellaisen tasapainon niiden kanssa. Niinhän sitä toivois, että kaikki menis aina smootkisti eteenpäin, mutta kas kummaa kun joka kerta tulee aina jotain muttia matkaan.

Mekko House of Brandon*

Kuvat Noora Näppilä

Lue edellinen postaus: Mikä pidennys on doublehair

-Umppu

 

primebody

Yksi vastaus artikkeliin “Parisuhde umpikujassa!”

  1. Tää oli kyllä just oikea postaus mun luettavaksi! Otan haasteen vastaan.. 🙂 Treffeistä voisi aloittaa mutta meillä se on haasteellista kun on vauva ja ei tukiverkkoa silleen että saataisiin lapsia hoitoon kun ehkä parin kuukauden välein.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 76
Tykkää jutusta