Onko ylipaino sairaus?

Luin tuossata noin Pippa Laukaan kolumnin:  jos ihmiset edes puolittaisivat huonot elintapansa, niin moni voisi paljon paremmin. Oon siinä mielessä ihan samaa mieltä Pipan kanssa. Suomalaiset liikkuu yllättävän vähän. Joka paikkaan mennään autolla ja syöminen on epäterveellistä turhan monella. Olen kiinnittänyt huomiota ympärilläni olevissa ihmisissä. Moni joka valittaa omasta painostaan saattaa samalla tarinaa kertoessaan  huomaamatta pisteellä suklaalevyn poskeensa. Itse ajattelen että lihavuus on sairaus siinä missä muutkin. Se on kuitenkin asia mihinkä sinä voit itse vaikuttaa. Riittävä määrä liikuntaa ja terveelliset elintavat on ihan jokaisen käytettävissä, eikä ne maksa mitään. Ei kenelläkään ole ”lihava” vartalo geeneissä… ehkä ennemmin ruokailutottumuksissa.

Kolumnissa luki että Suomalaisista tänä päivänä 550.000 sairastaa diabetesta lisäksi noin 150.000 sairastaa sitä tietämättään. Lukemat ovat mun mielestä aivan älyttömiä. Useesti diabeeteksen vaikuttaa juurikin ne omat elintavat ( ei kaikissa tapauksissa/enkä yleistä). (lainaus) JOS kerrostalossa asuu sata ihmistä, kymmenellä heistä on diabetes. Vähintään neljäsosa uusista kakkostyypin diabetestapauksista johtuu siitä, ettei ihminen liiku tarpeeksi. Riittävä määrä liikuntaa on 2,5 tuntia viikossa. Sen luulisi täyttyvän jokaisella elossa olevalla ja liikuntakykyisellä melkein puolivahingossa. Itse en usko erilaisiin pika dieetteihin, vaan pitkäaikaisin valintoihin. Ruokailutottumukset on usein asia missä se suurin ongelma löytyy.

Olen ollut korkeimmassa painossa silloin, kun painoin lähes 70kg (155cm)  enkä ollut silloin raskaana. Se on lähes 20kg enemmän kun mitä nyt painan. Muistan että silloin söin joka päivä yhden pussin sipsiä ja dipin. Söin todella epäterveellisesti ja join silloin paljon alkoholia. Se oli se mun biletyskausi.   Tässä on jo mielestäni ihan selvä selitys miksi painoin lähes 70 kiloa…. yhtään asiaa kaunistelematta.  Mun mielestä aika ajoin olisi ihan jokaiseen hyvä kirjoittaa ruokapäiväkirjaa. Kirjoittaa sitä täysin kaunistelematta ja merkata siihen jokaikinen suupala. Se saattaa yllättää monellakin tapaa. Vaikka ihmiset kuluttaa niin se ei tarkoita silti sitä että joka päivä pitää ylensyödä itsensä. Jos syöt enemmän kun kulutat niin lihot. Niin yksinkertaista se on.

Mun mielestä ruokailun suhteen pitää myös olla itselleen silti armollinen. Pitää saada olla hetkiä kun ei tarvitse sen kummemmin miettiä kaloreita tai kuinka paljon jossain ruuassa on rasvaa. Jos ajatellaan että arkisin maanantaista perjantaihin syö terveellisesti niin viikonloppuna voi vähän herkutella. Jos herkuttelu on jokapäiväistä niin se näkyy heti vartalossa.  

Jos mietit tilannetta omalle kohdalle niin olisiko sinun mahdollista lisätä liikuntaa? Olisiko mahdollista mennä esimerkiksi työmatkaa kävellen tai käydä kaupassa pikku ostoksia kävellen? Olisiko mahdollisesti aikaa hieman tarkastella omia ruokailutottumuksia ja tehdä pikkuhiljaa parempia vaihtoehtoja? Vaikka nykyään saa ravintoloista hyviäkin vaihtoehtoja niin jatkuva ravintolassa syöminen ei pidemmän päälle edesauta ainakaan painoon liittyvissä asioissa. Jos sitä tulee joka päivä syötyä pepperoni pizzan ja juotua puolitoista litraa Coca Colaa on  siinä  jo päivän kalorit täynnä. Siihen vielä muut ruokailut niin kalorimäärä hipoo pilviä.

Olen ollut lähiaikoina ehkä liikaa tekemisissä ihmisten kanssa jotka valittavat jatkuvasti omasta ylipainostaan, mutta eivät tee asialle mitään. Sitä on tietyllä tapaa aika turhauttava kuunnella. Jos ehdotat että oletko miettinyt käyväsi lenkillä niin vastaus useesti on että kato ei pysty on joku vaiva tekosyynä.  Oletko koittanut miettiä vähän erilaisia ruokatottumuksia niin aina on joku tekosyy missä kerrotaan joko ajan puutteesta tai jostain muusta ettei ehdi tekemään itse ruokaa. Jotenkaan sellaista valitusta ei jaksa kuunnella aikuiselta ihmiseltä. Ehkä siksi että ei ne vaivat valittamalla parane.  Siihen samaan syssyyn lisätään vielä jatkuva tupakoiminen ja todella suuri alkoholin kulutus niin  eikö sen jo pers silmällä nää että tässä hommassa on kaikki pielessä.

Vaikka olen itse keho positiivisuuden puolesta puhuja niin en silti silloinkaan tarkoita liiallista ylipainoa. Liiallinen ylipaino on aina terveysriski ja se myös altistaa vakaville sairauksille. Lihavuus on eri asia, kun ollaan vaikka esimerkiksi hieman muodokas. kaikkien ei tarvitse tavoitella langanlaihaa ilmettä ja mahtua samaan muottiin, vaan voi olla ihan normaalissa painossa ja tyytyväinen vartaloonsa.  Lihavuus on aina hyvin arka asia puhua ja ymmärrän sen koska lihavuus on tällä hetkellä todella yleistä.  Ei kukaan halua kuulla olevansa lihava, koska se sattuu. 

Syyt lihavuuteen voi olla todella monimuotoisia ja varmasti jokainen on ainakin kerran elämässään koittanut laihduttaa. Joskus ne syyt saattavat olla niin syvällä, että laihduttaminen epäonnistuu aina ja ensin pitää hoitaa ongelma pään sisältä, jotta painossa voi tapahtua mitään. Se vaatii myös tietyllä tapaa rohkeutta ja varsinkin nykypäivänä milloinka ulkonäköpaineet ovat nousseet todella suureksi. Moni saattaa tarvita ihan terapiaa apuna painonpudotuksessa.

Musta itsestä tuntuu että oon koko elämäni kamppailut jollain tapaa oman painoni kanssa. Välillä on ollut todella vaikea saada itseä niskasta kiinni ja palata niihin terveellisiin arkirutiineihin. Joskus syöminen on jäänyt päälle ja sen negatiiviset vaikutukset huomaa väsymyksenä, omaan ulkonäköään tyytymättömyyteenä, ahdistuksena, ja masennuksena. Omaa ulkonäköä kohtaan painonpudotuksessa varmasti vertaistuki on myös tärkeää. Ei tarvitse olla yksin. Siihen saa aivan varmasti ulkopuolelta tukea.

En suosittele kenellekään muuttamaan omaa elämää täysin heti kerralla. Pienet muutokset pikkuhiljaa tuottavat pysyviä tuloksia sellaisia jotka kantavat läpi loppuelämän. Uskon että ylipaino vaikuttaa koko elämään enemmän negatiivisesti kun positiivisesti. Jos voit vaikuttaa omilla valinnoillasi omaan terveyteen ja hyvinvointiinsi niin miksi et sitä tekisi?

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole loukata ketään, eikä syyllistä ketään vaan antamaan hieman erilaista ajattelutapaa koskien omaa hyvinvointia. Oma hyvinvointi on niin pitkälle itsestä kiinni. Siinä ei voi oikein syyttää muita, vaikka siihen sortuu usein jokainen.  Miks et lähtisi kokeilemaan uutta elämää pienin askelin ja voimaan paremmin?

-Umppu

kuvat Noora Näppilä

primebody

9 vastausta artikkeliin “Onko ylipaino sairaus?”

  1. Mä toivoisin sun vielä vähän tarkemmin tutustumaan kehopositiivisuuteen ja siihen mitä se todella tarkoittaa. En usko, että olet sitä mieltä, että sen joka on lihava eikä vain muodokas pitäisi itseään vihata? Koska siitä kehopositiivisuudessa on perimmältään kysymys, ettei vihata itseään. Positiivisen kehonkuvan kautta ihminen helpommin jo huomaamattaan alkaa tehdä hyviä valintoja.

    Olen itse runsaasti ylipainoinen nainen, lyhyt ja paino huitelee kolminumeroisia lukuja. Harrastan crossfitia useamman kerran viikossa ja en todellakaan syö pussillista sipsiä päivässä tjsp. Parasta mitä mulle on viime vuosina tapahtunut kehonkuvan suhteen on se, että kehopositiivisuusilmiön kautta olen tajunnut, että mä oon aivan yhtä arvokas kuin laihat/normaalipainoiset. Vuosia pidin itseäni paljon huonompana, häpesin ja vihasin mun kehoa. Tällä hetkellä saan mieletöntä energiaa liikunnasta ja pienin askelin itseni rakastamisen kautta olen oppinut tekemään hyviä valintoja rakastamaan itseäni. Vaikka en olekaan vain muodokas vaan oikeasti lihava. Tätä on kehopositiivisuus.

    • Mää ymmärrän sua ja sun pointin. Se on hyvä asia että jokainen oppisi rakastamaan omaa kehoaan sellaisena kun se on. Jollei kyseessä kuitenkaan ole mikään erikoinen sairaus ja vaikka kuinka kehoaan rakastaa niin suuri ylipaino on iso riski omalle terveydelle ja sairauksille altistumiselle. Jos omaa kehoaan rakastaa ja osaa ajatella siitä positiivisesti, niin jaksan uskoa että samalla ne ruokailutottumukset muuttuvat ja se paino alkaa tippumaan.

      Sitä mää en itse henkilökohtaisesti ymmärrä kehon positiivisuudessa ( mitä esim tässä tarkoitin) että sen varjolla tehdään itselle niitä ei hyviä valintoja. Ihan jokaisella on oikeus ja pitääkin rakastaa itseään.

    • Itse en saanut Umpun tekstistä ollenkaan sellaista kuvaa, että lihava ei saisi rakastaa itseään…juurikin päinvastoin…itseään kannattaa aina rakastaa ja pyrkiä pitämään itsestään hyvää huolta. Pointtina taisi enemmenkin olla, ettei jokaisen tarvitse olla langan laiha.

      Ihanasti vastasit takaisin Umppu 🙂

  2. Hei. Aihepiiristä poiketen olisin kiinnostunut tietämään mistä kuvien mekko on hankittu? Valtavan kaunis (kuten kantajansakin) ja sopisi omaankin kesän vaatevalikoimaani😊

  3. Jatkan vielä tuohon sun vastaukseen mun kommenttiin, että itse muutaman vuoden aktiivisesti erästä kehopositiivisuusryhmää facessa seuranneena voisin todeta, että miltei jokainen ylipainoinen tietää painon aiheuttamat terveysriskit ja suurin osa pyrkii asialle jotain tekemään. Elämä ei vaan ole niin mustavalkoista, että kun vaan päätät syödä vähemmän niin laihdut ja se sujuu kuin tanssi. Toiset laihtuu kun ne päättää laihtua mutta ei kaikki. Painonhallinta on todella monimutkainen ongelma ja jos kyseessä olisi helppo asia, joka vaatii vain itsekuria niin ei meillä olisi ylipaino-ongelmaa. Itse en usko, että esim syyllistämisellä saavutetaan yhtään mitään hyvää. Asiallinen suhtautuminen ja empatia ja kanssaihmisen kuunteleminen aidosti toimii musta esim. paremmin. Ja kyllä, uskon että kehoaan kun rakastaa alkaa tehdä hyviä valintoja, muutos ei tosin tapahdu yhdessä yössä eikä välttämättä muutamassa kuukaudessakaan. Omakohtaisesti voin kertoa, että jos on vuosia vihannut kehoaan ja kuullut sen olevan vääränlainen niin ottaa aikansa että prosessi lähtee käyntiin vaikka itseään alkaisi rakastaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 34
Tykkää jutusta