Perhe-arki pelkää pinkkiä unelmaa vai helvettiä ?

Onko se perhe-arki pelkää pinkkiä unelmaa? Monilla se saattaa näyttää siltä ulospäin, mutta uskon että sen perheen onnen takana on ihan tavallinen elämä. Välillä itsekkin syyllistyn hetkittäisiin kateuden hetkiin kun kuvittelen että noilla on varmaan täydellistä pere arkea, mutta sitten taas se maalaisjärki palaa päähän. Kyllä sitä varmaan jokaisessa lapsiperheessä välillä riidellään ja lapset kiukuttelee.  Mulle täkeimpiä asioita onnellisessa perhe-elämässä on ne ihan arjen pikku jutut. Musta on aivan ihanaa, kun vien lapset tarhaan ja kumpikaan ei kiukuttele.  He jäävät sinne iloisesti leikkimään ja vilkuttaa äidille. Jo ihan noinkin pienestä asiasta mulle tulee aivan uskomattoman hyvä fiilis. Musta on ihanaa että mun rakas tyttäreni, jonka kanssa välillä ollaan napit vastakkain juoksee mun luokse, kun tuun töistä kotiin ja huuttaa että äitiii minä lakastan sinua. Vaikka olis muuten ollut kuinka paska päivä tahansa, niin se unohtuu hetkessä.

Kun lapset on terveitä arki rullaa sillä omalla painolla ja kaikki on paljon helpompaa. Laitan tässä samalla kädet ristiin ja toivon, että meidän hyvät yöt jatkuu. Mietin pitkään minkä takia meidän lapset ei nuku, mutta tulin siihen tulokseen, että olin itse niin stressi tilassa, että kun joku viereisessä huoneessa pieras olin jo siinä sängyn vieressä tönöttämässä. Meille teki hyvää se että olin viikon pois kotoa. Se oli sellainen vaihtoehtoinen unikoulu, koska Juuso ei herää vaikka pommi räjähtää korvan vieressä ja lapset myös jatkaa unia, vaikka välillä vähän heräisivätkin. Kaikki siis voitti pienessä irtiotossa. Luulin, että itken silmät päästäni koti-ikävää mutta mulla ei ollut sellaista tunnetta kertaakaan. Tiesin että lapset on hyvässä hoidossa isänsä kanssa. Se mistä olen myös onnellinen meidän perheessä on ihan niinkin pieni asia, kun että mun ei koskaan tarvi miettiä pärjääkö Juuso koska se pärjää.

Meillä on alusta asti ollut sellainen käytäntö, että molemmat pärjää. Toki miehillä saattaa olla jotain pieniä tyylieroja äidin toimintaan verrattuna, mutta hengissä lapset aina on ollut. Musta on ihana touhuta perheen kanssa ihan arkisia asioita. Vaikka esimerkkinä me nautimme meidän perheen yhteisistä kylpyhetkistä. Moni on muuten ig:ssä kysellyt meidän ammeesta ja se löytyy Täältä*

Lapsiperhe-arki on aktiivista ja siinä on omat haasteensa.Kuitenkin haluan sanoa, että niitä onnellisia hetkiä on enemmän, mutta usein niistä haasteista vaan kirjoitetaan.. Ehkä sillä haetaan vertaistukea, tai ainakin itse välillä haen. Mun mielestä on hienoa, että lehdissä on ollut artikkeleita siitä, kuinka lapsiperhe-arki voi olla ihan helvettiäkin. On ihan oikeutettua sanoa ääneen että on uupunut.  Se ei silti pois sulje sitä etteikö lapsi olisi toivottu tai etteikö sitä rakastaisi.  Uskon että jokainen vanhempi rakastaa lapsiaan enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa ja todella nauttii niistä lapsistaan. Arjen hektisyys saattaa kuitenkin tuoda mukanaan sitä väsymystä ja se mikä siinä on todella stressaavaa on se, että tiedossa ei ole aikaa koska levätä. Joskus joku vertaa lapsen hoitoa esimerkiksi vaikka koiran hoitoon mulla usein siinä vaiheessa muljahtaa silmät päästä.. En siis mitenkään vähättele koiran hoitamista, mutta eläintä ja ihmistä ei voi missään määrin verrata keskenään. Lapsi tarvitsee vanhempiaan jatkuvasti tai jotain aikuista. Ei niitä vauvoja jätetä yksin kotiin, kun mennään töihin eikä ne syö itse tai vaihda vaippaa. Meillä kotona on vielä kaksi niin pientä, että he tarvitsevat vanhempia  käytännössä kokoajan ja ehkä se mikä välillä tekeekin sen haasteen on se, että koitat ehtiä antamaan kaikille lapsille tasapuolisesti sitä aikaa. Luin muutaman jutun, missä sanottin, että syö samaan aikaan lasten kanssa. Meillä se onnistuu silloin, jos molemmat vanhemmat on kotona (ehkä) mutta sekään ei ole taattua. Kun yksi opettelee itse syömään tippuu niin ruoka, kun välineet lattialle jatkuvasti. Siinä samassa voi olla jollain kakka ja toinen kaataa maidot pöydälle ja joku haluaa lisää ja voidellaan leipää sun muuta. Monella on ehkä hieman vääristynyt kuva siitä mitä se todellisuudessa on. Ja toki jos on yksi lapsi asia on ihan eri, mutta mitä enemmän niitä on niin sitä menoa ja meinikiä on pöydässä enemmän. Tätä ei siis voi verrata siihen, että laitat koirannappulat kuppiin sitten millään :). Lapsille pitää se ruoka kuitenkin lähes päivittäin hakea kaupasta, valmistaa, laittaa esille, korjata jäljet ja tiskata ja sittenhän alkaakin jo seuraava ateria, kun niitä keskeytyksiä tulee.

 

Sitten perheessää saattaa vielä olla esimerkiksi erityislapia, jotka tarvitsevat vielä paljon ekstraa. Koitan päivittäin nauttia kaiken keskellä tästä menosta. Nyt yöunien lisäännyttyä huomaan että jaksan paljon paremmin. Musta on ihanaa istua iltaisin Vivianin teekutsuilla, missä juodaan aina kuppi teetä maidolla ja sokerilla ja jälkiruoaksi on aina kalakeittoa ja sitten leikitään leligouta eli Frozenia. Me myös kuunnellaan paljon lastenlauluja ja vaikka mun lauluääni on ihan kamala niin lauleskellaan ja menään erilaisia loruja. Mää ymmärrän päivä päivältä enemmän niitä mummoja ja pappoja… joilla ei ole siinä hetkessä niitä ruuhkavuosia niin onhan sekin varmasti erilaista touhuta niiden lapsenlapsien kanssa ja ne saa aina yöksi pois. Parasta mitä mulle on koskaan tapahtunut on silti äitiys kaikkine haasteineen. Oon kavanut aivan valtavasti ihmisenä ja oppinut paljon uusia asioita. Myös ne lapset on opettanut mulle niitä.

Mekko Zalando

 

Lue edellinen postaus: Onko ripsiä pitävä nainen epäaito?

-Umppu

Onko ripsiä pitävä nainen epä aito?

 

Katariina Orimus ja Anni Salo

Näiden kuvien ottamisesta on vierähtänyt hetki. Ne on Studio Smån avajaisista Kuvat on otettu hyvän ystäväni Katariina Orimuksen Tampereen Rautatienkadulla sijaitsevasta Studio Småsta. Me ollaan Katan kanssa vanhoja työkavereita Primestä ja ehkä joskus menneinä vuosina kulutettu muutaman kerran Onnelan tanssilattiaa.. tässä hieman historiaa mutta ei siitä sen enempää.

Nykyään ulkonäköpaineet on valtavat ja varsinkin siinä vaiheessa, jos itsetunto yhtään horjuu niin varmasti moni miettii.. riittänkö tälläisena. Kun tässä on ollut puhetta viime aikoina siitä, että lapset ei ole syy lihoa tai olla huolehtimasta itsestään niin palaan hieman aiheeseen. Mulla on aamuisin ihan muutama minuutti aikaa laittautua. Koitan kaikella mahdollisella tavalla saada siitä helpompaa ja nopeampaa. Usein vessassa on puoli perhettä ka samalla, kun koitat laittautua katsot ettei kukaan syö vessaharjaa tai tunge pönttöön sun tavaroita ja pidät toista lasta sylissä. Mun yksi asia mistä en luovu on volumeripset. Olen joskus aikoinani itsekin tehnyt ripsiä, mutta jätin sen homman jo muutama vuosi sitten pois. Mulla on ollut ripset siitä asti kun ne rantautui Suomeen, mutta valitettavasti allergisoiduin liimalle ja mun oli pakko olla ilman niitä.

Vuosia ihan rehellisesti kärvistelin, koska pienet lapset ja väsynyt naama ei ollut se kombo mitä halusin aamulla nähdä peilistä. Mulle huoliteltu olemus naisella tarkoittaa meikkiä. Tiedän että kaikille se ei sitä ole, mutta onneksi saamme olla erilaisia. Kun meillä oli pari vuotta sitten vesivahinko olimme evakossa Studio Loistossa, missä tutustuin Katiin. Ihailin jo silloin Katin tekemiä ripsiä, koska ne oli tummia ja tuuheita ja juuri sellaisia minkälaiset halusin itselleni. Päätin että jos nyt kerran vielä kokeilen ja sitten jos oireilen niin en ota niitä enää koskaan. Ja niin siinä sitten kävi, että mulle ei tullut mitään oireita. (En halua altistaa väkisin itseäni allergisoiville aineille). Onneksi nykyään on paljon erilaisia liimoja ja myös sellaisia, mitkä sopii meille herkkänahkaisille. Me jätettiin kokonaan geelilaput pois silmistä, mitkä tuntui aina hiertävän ja laitettiin vain teipit alaripsien suojaksi. Sain vihdoin ripset takaisin ja siitä asti olen  ollut Katin vaki asiakas. Kati työskentelee nyt Studio Småssa. Katille voit varata aikaa TÄÄLTÄ

Kati ihan muina floristeina pitää huolen myös Smån kukista.

Mulla oli odotusaikana myös ripsikato ja ne silmissä olevat omat ripset  oli vain jälki siitä entisestä. Nyt ne on kuitenkin nyt vahvistuneet ja niihin saa tehtyä sellaiset pidennykset kun haluan.  Siitä päästäänkin sitten otsikkoon: onko ripsiä pitävä nainen sitten jotenkin epäaito? Usein sanotaan että luonnollisuus kunniaan ja siinä samalla saatetaan heittää pienenä vitsinä ”on ripset, kynnet, pidennykset ja kaikkee”. Mun mielestä ripsipidennykset on ihania ja ne korostaa naisellisuutta. Tästäkin voi olla eri mieltä kanssani. Ripsi rintamalla on tapahtunut vuosien varrella paljon muutoksia. Ennen tehtiin vain klassisia pidennyksiä, missä yksi kuitu liimataan yhteen ripseen. Muistan itse, että liimat oli jotkut niin voimakkaan tuoksuisia, että se kirvely silmissä oli aivan sietämätöntä, mutta niin liimat, kun ripsitekniikat on kehittynyt hurjasti. Itse olen tykästynyt näihin volume ripsiin, koska ripsien kärki on jotenki pehmeämpi. Volumeripsissä yhteen ripsiin kiinnitetään useampi kuitu, jotka on laitettu viuhkamaiseen asetelmaan. Kun ripsiä hiljalleen tippuu ei näihin tule mitään lovia tai koloja  ja ne ovat salonkikelpoiset huoltoon mennessä. Itse käyn  kolmen viikon välein huollossa.

Mulla on tällä hetkellä IG:ssä menossa arvonta, missä voi voitta Katille fullsetin, joko klassisiin tai volumeripsiin. Arvon myös toisen setin täällä blogin puolelle, jotenka tuttuun tapaan kommenttia kehiin. arvonta suoritetaan maanantaina 22.1.2018. Kannattaa siis osallistua sekä ig:ssä ja täällä blogissa niin mahdollisuudet tuplaantuu. @studiosma löytyy myös ig:stä. 

Mun mielestä jokainen nainen saa laittautua ja pitää niitä kynsiä ja ripsiä jos huvittaa. Tärkeintä siinä on, että viihtyy niissä. En usko että on naista kuka ei haluaisi näyttää kauniilta. Eihän se toisen laittautuminen ole keneltäkään muulta pois. Studi Små on paikkana uusi, mutta sielä työskentelevillä on jo useiden vuosien kokemus alalta. Myös meidän kosmetologina toimiva Miia löytyy helmikuusta alkaen Studi Småsta. Tulemme tekemään jatkossa yhteistyötä näiden kahden liikkeen välillä. Jos siis haluat upeat ripset niin tämä on se paikka minne kannattaa suunnata!

Lue edellinen postaus: Kasvissyönti tuhoaa maapalloamme

tai:  Mahtavaa Päivi Räsänen

-Umppu