Todellinen ihme on tapahtunut

*Sisältää mainoslinkkejä

 

Voihan hip ja hurraa. Ette varmaan usko, mutta meillä nukutaan. Kirjoitan tämän silläkin uhalla , että tilanne menisi huonompaan ja voi joskus muistella tätä viikkoa. Nukuttuja öitä ilman ainuttakaan herätystä putkeen 4/5! Sitä vois kuvitella että on öiden jälkeen virkeä, mutta olo onkin entistä väsyneempi. No mutta se on tällä hetkellä pienin murheista, koska oon niin fiiliksissä jos tämä yksi vaihe olisi vihdoin historiaa ja poissa meidän elämästä. Ehkä se oli se maaginen yhden vuoden ikä? Kun oon aamulla herännyt on naama varmaan kaksinkertainen ja niin turvoksissa ettei mitään järkeä, mutta aivan sama. Oon ollut jo niin epätoivoinen asian suhteen, että pikku silmäpussit ei paljon paina.

Äkkiä se vuosi hurahti ja mun vauvasta kasvoi 1.12 1-vuotias taapero. Niin ihanaa kun se vauva-aika olikin.. niin tykkään silti tästä enemmän. Lapsi voi juoda jo tavallista maitoa ja syödä tavallista ruokaa, minkä kahdella hampaallaan saa syötyä. Toki mausteisemmat ruoat ovat vasta maistelu asteella, mutta kuitenkin. Ei tarvitse olla mukana aina kiekkokassillista erilaisia tavaroita ja tuttipullokaan ei ole käytössä oikeastaan, kun vaan iltaisin ilta-maitoa varten. Senkin voisi jättää pian pois.

Vikke onneks nukahtaa iltaisin helposti ja Vivianinkin kanssa homma on niin rauhoittunut että oikein ihmetyttää. Mää en olis uskonut mutta selvisin tästä ja henki pihisee edelleen. Huomaan ihan muutamassa yössä/päivässä eron myös itsessäni. Olo ei ole yhtään niin kireä ja Juusokin sanoi että ootpas rauhallinen. Oon silti edelleen sitä mieltä että tästä äitien väsymyksestä pitäisi puhua paljon enemmän. Se pitäisi myös olla koko perheen tiedossa ja siihen pitäisi reagoida aika nopeastikin. Välillä sitä on saanut kuulla ulkopuolisilta, että miksi niitä lapsia tehdä jos kokoajan on väsynyt eikä jaksa? Niitä kun ei voi tilata sellaisia jotka syö, nukkuu ja toimii juuri sillä tavalla kun itse haluaa. Silti se väsymys ei pois sulje sitä rakkautta mitä kokee omaa lasta kohtaan.

Voin niin samaistua tilanteeseen, missä äiti on yksinkertaisesti niin väsynyt että ei enää pysty pyytämään apua. Myös ne järjestelyt avun saamiseksi voi tuntua aivan ylitsepääsemättömältä asialta. Se on aina niin helppo jaella vinkki vitosia ja kritisoida toisen elämää ”Mää en ainakaan” , ”sun pitäis”, ”kyllä isän pitäisi” tai mene hotelliin nukkumaan… Perhe on kuitenkin aina kokonaisuus ja siinä on paljon liikkuvia osia. Uskon että jokainen kuitenkin koittaa selvitä tulanteesta juuri parhaalla mahdollisella ja sille omalle perheelle sopivalla tilanteella.

 

Toivon todella että tämä nukkumisen onni jatkuu meidän perheessä ja saisin vihdoin kerättyä voimia ensi vuoteen ja myös niiden omien unelmien toteutukseen. Pienet lapset vaativat äidin läsnäoloa ja sitä haluan heille edelleenkin antaa niin paljon kun mahdollista, mutta aion ensi vuonna pitää paremmin huolta myös itsestäni. Ensi vuosi on taas ihan toisenlainen kun tämä.

Olen kuullut ehkä miljoona kertaa lauseen, että nauti kun ne lapset on vielä pieniä, mutta pakko sanoa että välillä kaikista hetkistä en ole nauttinut juurikin sen kamalan väsymyksen takia, mutta haluan ottaa ne takaisin ja vieläkin parempina. Vivianista on tullut aivan mahtava isosisko ja se pitää huolen veljestään. Päiväkodissa sujuu kaikki hyvi ja vihdoin on sellainen olo, että tunnelin päässä näkyy valoa. Toivon myös että yöunien lisääntymisen johdosta jaksaisin antaa enemmän myös parisuhteelle. On nää ruuhkavuodet vaan aika ennalta arvaamattomat, mutta kyllä siitä kaikesta selviää pikku huumorilla.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvien mekko löytyy TÄÄLTÄ*House of Brandonin valikoimistaa löydät mekot* pikkujouluihin ja mikä parasta ne tulee viimeistään kahdessa päivässä. 

Lue edellinen postaus: Mitenkä asuu 9-vuotia poika?

-Umppu

primebody

Yksi vastaus artikkeliin “Todellinen ihme on tapahtunut”

  1. Hei, pakko hehkuttaa täälläkin koska 1,1 v tyttö nukkui viime yön ekaa kertaa heräämättä! Olen tämän vuoden lukenut ahkeraan blogiasi ja samaistunut hiton moneen juttuun kun perheestä löytyy uhmaikäinenkin. Ihanaa kun pikku hiljaa alkaa olemaan oma itsensä eikä mikään kiukkuinen hormonihirviö. Tammikuussa on töihin paluu ja oli kiva kuulla että teilläkin se on onnistunut. Kiitos tästä vertaistuesta ja rauhaisaa joulun aikaa. Nyt lähden paistamaan pullaa koska äitikuplasta täytyy ottaa kaikki irti vielä nämä muutamat viikot.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 41
Tykkää jutusta