Kun et edes herää siihen, kun joku pissaa sun päälle

*Sisältää mainoslinkkejä

 

 

 

Niinhän siinä sitten kävi, että se mun yksi pahimmista peloista kävi toteen. Tämä ikuinen perseestä oleva valvominen, väsyminen ja unen puute alkaa jo näkymään liikaa.. Viime yö oli taas ihan kamala. Jokainen lapsi vuorotellen hereillä ja ei siinä muu auta, kun valvoa.. En edes tiedä mitä kello on ollut aamulla, kun pääsin nukkumaan.. Varmaan jotain siinä neljän korvilla. Tänä aamuna kävikin sitten niin, että heräsin aivan järkyttävään paskahalvaukseen PALJONKO KELLO ON?. Nukuin Viken kanssa meidän sängyssä ja Vikke nukkui mun sylissä. Olen ollut niin väsynyt, että en ole edes herännyt siihen, että se on pissannut mun päälle kaikki mun vaattet iahn märiksi. Siinä me maattiin autuaan tyytyväisenä aivan kusessa ja kun siitä heräsi olin todella KUSESSA. Olen aina ollut hyvä ja nopea heräämään. Mulla on ollut jo pari vuotta herätyskello kahteen kertaan soittamassa varuiks.. Nyt kävi niin, että mun piti olla töissä klo 7.00, mutta olin jo herätessäni 45min myöhässä. En ollut edes kuullut kelloa, koska olin niin syvässä unessa.

Kamala paniikki.. vaattet päälle, hampaat ja töihin.. Itkin koko matkan sitä kuinka paska ihminen oon, kun oon luvannut jollekkin jotain ja oon missannut koko asiakkaan ajan. Mua hävetti, itketti, kiukutti ja kaikenlisäks väsytti samaan aikaan. Ihan kamala tilanne.. Laitoin asiakkaalle viestiä, koska olin niin pahoillani..

No ei tähän voi oikein muuta todeta, kun että ihmisiä mekin ollaan ja haluan tähän liittyen kirjoittaa hieman asiasta… mikä ei siis liitty aamun tapahtumaan, vaan ylipäänsä esim blogin kommentointiin..

Joskus toivoisin ihmisiltä hieman enemmän ymmärrärrystä. Jokainen ihminen kuka lapsia tekee tietää sata varmasti, että elämään tulee muutoksia. Lapsen mukana ja ehdoilla eletään ja ne kaikki eivät aina ole niitä kivoja asioita. Lapset tuovat myös paljon onnea, rakkautta ja iloa mutta hassuahan se ehkä olisi jos vain jatkuvalla syötöllä kirjoittaisin siitä, koska se on sanomattakin selvää. Onko se siis väärin avata suu vaikeista asioista ja kirjoittaa niistä? Ei kukaan ihminen ole kone kuka valvoo 24/7 ja nauttii siitä. Mua usein mietityttää kommentti siitä että olen negatiivinen ja valitan. Koen itse kirjoittavani rehellisesti. On ihanaa lukea kommentteja ihmisiltä ja saada vertaistukea niihin omiin vaikeisiin asioihin. Mua ihan oikeasti auttaa se, että joku kirjoittaa vaikka lauseen, että mää niin tiedän miltä susta tuntuu. Jos kirjoitan kuinka onnellinen olen kolmesta terveestä lapsestani  (aina) loukkaantuu joku, koska en ole joutunut esimerkiksi kokemaan lapsettomuushoitoja enkä tiedä minkälaista se on. Ikinä ei kaikkia voi miellyttää ja se on sanomattakin selvää. Ei siis ole asiaa joka ei aina ärsyttäisi jotain. Ei saa olla väsynyt, ei iloinen, ei surullinen, ei hymyillä, ei liian totinen, ei heittää vitsiä jne..

 

Usein painotetaan sitä omaa jaksamista ja sitä kuinka itsestä pitää pitää huoli… kuitenkaan ei saa sanoa että väsyttää. Mitä jos me miettisimme sen arvostelu tilalle auttamista? Lause itsepähän olet lapsesi tehnyt on ihan paskaa. Kannattaisi joskus miettiä mitä vaihtoehtoja äidillä on. Mitenkä se äiti voisi levätä? Ei mulla ainakaan ole sellaisi paikkoja, minne voisin viedä lapset vaikka viikon verran yökylään, että saisin yöni nukuttua. SELLAISIA EI OLE OLEMASSA. Kukaan ei täällä maanpäällä selviä ilman unta ja voin kertoa, että kirjoitan tästä asiasta aivan niin kauan, kunnes saan nukkua, että nekin ihmiset, jotka kokee mun valittavan tajuaa, että se on todella suuri asia/ongelma/ahdistava asia ja ihan hirveetä.


 

Jos sulla on tuttavapiirissä äiti, kuka valvoo niin tee hänelle palvelus ja hae vaikka lapset puistoon ja ole sielä 3 tuntia. Auta sitä äitiä ennemmin kuin tuomitset ja sanot että mitä siinä valitat. Eihän sitä kukaan valittaisi jos kaikki olisi hyvin. Itse olen siinä pisteessä, että antaisin vaikka toisen jalkani, että saisin nukuttua.. . Tai kokeile valvoa vaikka piruuttasi viikko ja mieti millainen olo on sen jälkeen.. Ja tähän väliin voin sanoa, että tämäkin valvomis asia yllätti mut aivan täysin. Vilin kanssa en ole koskaan joutunut valvomaan ja nyt kohta on 3 vuotta takana valvomista, niin  jo alkaa riittään. Arvostelun sijasta siis auttakaa mielummin. Tää on ihan hullun hommaa ja mulla on niin paljon asioita muistettavana, että mun on vaan pakko sivuuttaa ne vähemmän tärkeät asiat.

Toivon ja rukoilen ihan joka päivä, että saisin edes sen yhden yön…

Lue edellinen postaus: Tarvitsen nyt hetken

Mun kuvissa näkyvä toppatakki löytyy TÄÄLTÄ* 

House of Brandonilla on nyt Mid season sale, mikä on voimassa nyt 2.10 asti. Shoppaile aletuotteita TÄÄLTÄ*

primebody

34 vastausta artikkeliin “Kun et edes herää siihen, kun joku pissaa sun päälle”

  1. Et todellakaan ole mikään negatiivinen! Olet paras mahdollinen äiti lapsillesi ja sinulla on oikeus olla väsynyt ja noita tilanteita tapahtuu kaikille. Minulla vain yksi lapsi mutta yhdellä ystävälläni on 4 lasta ja kerran pari vuodessa otan ne tänne luokseni viikonlopuksi niin saavat vanhemmat omaa aikaa. Ja nauttivat siitä toden teolla kun elämä muutenkin niin hektistä.

  2. Mä nostan hattua kaikille äideille jotka jaksaa hoitaa arjen ja sen rumban vähillä unilla. Ja vaikkei itsellä lapsia olekaan, niin tiedän miltä valvominen tuntuu. Olen nimittäin sairastanut unettomuutta vuosia ja ollut sairaslomallakin asian vuoksi. Minä en nukkunut pahimmillaan edes lääkkeillä, kuukausiin. Ja voin sanoa että unettomuus on hirveintä ikinä mitä olen kokenut. Se ajaa hulluuden partaalle ja ahdistaa. Joka ilta toivoo että saisi nukuttua aamuun asti.
    Tykkään sun blogista juuri siksi että se on aito. Näitä kiiltokuvaelämäblogeja löytyy ihan tarpeeksi. Kenenkään elämä ei oikeasti ole helppoa ja kaikilla on omat ongelmansa, vaikka niitä kuinka piiloteltaisiin kulissien taakse.
    Ja nykyaikana pitäisi juuri enemmän puhua ääneen että ei välttämättä jaksa! Että saisi olla uupunut ja kynnys hakea apua olisi matala. Kaikki eivät jaksa samanlaista painetta eikä samoja asioita. Toisille elämä ilman lapsiakin on kuormittavaa ja joku toinen hoitaa kymmenen lasta ja työn ja kotityöt siinä vain sivussa.
    Jatka samaan malliin kirjoittamista ja toivottavasti saisit apua arkeen ja nukuttua!

  3. Oon nyt kohta 2 vuotta valvonut esikoisen kanssa ja toinen lapsi tulossa tammikuussa. Eli tiedän vähän mistä puhut. Ei voi muuta sanoo kun että oot super ❤️ En älyä miten saat pysyyn firman, perheen ja blogin kasassa kolmen lapsen kanssa! On niin turhauttavaa kertoo jollekin lapsettomalle tai sellaiselle kenen lapsi on aina nukkunut hyvin, että aina ei vaan jaksa lähtee kahvitteleen tai että nyt pakko perua kun nukun mielummin.. tulee pikkumainen fiilis😅 Mutta oikeesti, kukaan joka ei oo samaa kokenut, ei voi ymmärtää millaisessa jamassa pääkoppa on jos on saanut kahdessa vuodessa ehjiä öitä alle 10. Kyllä tää joskus vielä helpottaa, ja siltikään, en vaihtais tätä mihinkään😍

  4. Siis et todellakaan valita tai oo negatiivinen !! Kommentoin nyt ekaa kertaa koska sä oot mun äiti-idoli! Mä oon monesti miettinyt, että oot uskomaton teräsnainen, mä olisin jo flipannut tuolla valvomisella mutta sä hoidat vielä yrityksenkin siinä sivussa! Oot huikee !
    T: kahden lapsen äiti

  5. Tykkään sun tyylistä kirjoittaa, vaikka kieltämättä joskus vaikutat valittavan, en näe siinä mitään pahaa. Olet vain rehellinen 🙂

    Ja ymmärrän todellakin ton sun väsymyksen tilan…

    Itselläni on kaksi lasta. Ensimmäinen oli aivan unelma; nukkui 3 kk ikäisestä eteenpäin yöt läpeensä, ei mahavaivoja, muutenkin tyytyväinen ja helppo, mummit ottivat yökylään jatkuvasti. Mutta tämä kuopus… nyt 7 kk ja huutanut koko ikänsä ympäri vuorokauden. Mitään vikaa ei löydy. Nukkuu ja syö äärimmäisen huonosti. Älyttömän raskasta… en muista koska olisin viimeks ollut hetkeäkään yksin, saati miehen kanssa kaksin. Kukaan ei ota kuopusta edes tunniksi hoitoon, yöksi aivan turha kuvitellakaan. Myöskään esikoinen ei ole ollut hoidossa/yökyläilemässä kuopuksen syntymän jälkeen. Kaikki lähipiirissä tietävät kuinka jumalattoman väsyneitä me vanhemmat ollaan. Kukaan ei silti ole tarjonnut apua tai jos ollaan sitä kysytty niin IKINÄ ei sovi. Tulen hulluksi tätä menoa…

  6. Tiedän miltä susta tuntuu, vaikkakin itselläni on ”vain” yksi kullan nuppu täällä kotona;) meillä on nukuttu aina huonosti.. itse lähdin töihin takaisin kun tyttö oli 1.5 v koska oli pakko päästä kotoa pois ja ns. Töihin lepäämään.. ja sitten kun sitä tietää että tulevana yönä pitää valvoo vaikka itsellä väsyttäisi niin sekin ahdistaa jo valmiiksi.. sen lisäksi kun mies teki pitkää ja ympärivuorokautista työpäivää niin sitten saikin valvoa yksin.. nyt menty hieman parempaan, neiti 2,8 v. Saimme apua kun soitin neuvolaan eräs aamu ja huusin etä mitä pitää tehdä jotta saan lapseni nukkumaan.. meidät ohjattiin koko perhe neuvolan perhetyöntekijän/”unihoitajan” luokse, joka antoi konkreettisia neuvoja arkeen ja päivään ja haastatteli myös millainen on ollut meidän taival ihan synnytyksestä lähtien.. sen jälkeen alkoi vinkkejä kokeilemalla asiat pikku hiljaa parantua mutta ei vieläkää yöt yhtenäisiä ole.
    Ps. Ihanan rehellinen blogi <3

  7. Minusta on hienoa ja hyvä että kirjoitat asioista niiden oikeilla nimillä ja mitään kaunistelematta! Tiedän mistä kirjoitat, aikoinaan mun lapset valvotti koliikin, allergioiden, hampaiden ym vuoksi ja ensimmäiset kolme vuotta oli helvetillistä.. olin aivan loppu ja varmasti en niin ihana äiti ja puoliso. Pahin virhe oli yrittää pärjätä yksin ja torjua kaikki apu mitä tarjottiin. Minut pelasti ja piti järjissä työhön paluu, lapset oli silloin 3 ja 1 v. Nyt nämä vauvat ovat jo teinejä ja nukuvat yönsä 😉 mutta edelleen muistan nämä valvomiset ja sen hirvittävän väsymyksen, univelan takaisin ottamiseen meni monta vuotta..

    Nykyään on olemassa kaikissa kunnissa sosiaalitoimen kautta perhetyöntekijä, sitä kautta sios voi saada perheelleen apua haastavassa tilateessa. Ei siis tarvitse olla mitään ongelmaa, vaan tämä on nimenomaan ennaltaehkäisevää ja tarkoitettu kaikille perheille.
    Niin kuin varmasti tiedät, univelkoja ei kuitata pikku päikkäreillä tai yksillä kunnon yöunilla, mutta edes pieni hetki itselle on kuitenkin parempi kuin ei mitään.
    Tsemppiä ja voimia!

  8. Mun mielestä on hienoa ja rohkeeta, että kirjoitat just niinkun asia on. Miksi ei saisi sanoa, että väsyttää ja aina ei vaan jaksa… Mullakin vaan yksi lapsi ja välillä tuntuu sun juttuja lukiessa, että kumpa vois auttaa😕

  9. Mä oon valvonut ”vasta ” vuoden, eli en voi ees kuvitella miltä tuntuu valvoa kolme vuotta. Mutta näilläkin väsymyksillä voin todella samaistua sun oloon. Mulla ei ole miestä apuna kotona, mutta tukiverkostoa muuten on jotka hoitaa lasta että saan levätä. Olisko hullu idea, että pyytäisit esim MLL tms kautta lastenhoitoapua? Aina silloin tällöin muutamaksi tunniksi, niin dsat nukkua. Eihän se toki yöunia korvaa, mutta tois ehkä pientä helpotusta arkeen. Tsemppiä ja jaksamista kovasti!
    Mua aina välillä lohduttaa valvoessa kun mietin että kuinhan moni muu äiti valvoo tällä hetkellä.

  10. Hei umppu! Olet ihana ihminen, kaikkine tunteineen, joita meillä jokaisella ihmisillä on. Itsellä on yksi lapsi joka on aina nukkunut hyvin, mutta on se arki silti raskasta ollut ajoittain, ihmisiä me vain ollaan, ja mitä me oltaisiin ilman tunteita? Luulen että niitä koneita. Voisinpa halata sua ja sanoa että kaikki vielä järjestyy <3 Jos voisin, auttaisin teitä ja veisin hetkeksi teidän lapset puistoon ja saisit levähtää! Toivon teille kaikkea hyvää!

  11. Mää niin tiedän tunteen. Mulla on neljä lasta,nuorin 1v3kk ja hänen syntymänsä jälkeen olen nukkunut yhden yön ilman yöheräämisiä. Siis YHDEN:D Meillä herätään edelleen 2-miljoonankertaa/yö. Että sitä univelkaa alkaa kyllä olla reppukaupalla…

  12. Tuohon aikaerosta johtuvaan lasten yökukkumiseen en osaa kyllä sanoa mikä auttas, mutta me saimme avun yöheräilyihin Liisan unikoulun verkkokurssilta eli http://www.unijuna.fi. Sieltä saa myös henk.koht apua omaan tilanteeseen! En voi edes kuvitella kuinka väsynyt olet, itse valvoin yhden vauvan kanssa 9kk enemmän ja vähemmän ja olin aivan poikki. Tuon unikoulun avulla saimme yöt kuntoon ja nykyään nukutaan täysiä öitä koko porukka! En voi ku suositella. Tsemppiä!

  13. Muistaakseni joskus kirjotit että yhden lapsen vanhempi ei tiedä väsymyksestä mutta kerronpa silti 😉 Mulla on tosiaan se yksi lapsi (10kk) mutta yöllä huudetaan, raivotaan tai roikutaan äidissä niin että on kertakaikkiaan toivoton ja kädetön olo: mikä mun lasta vaivaa? Nukkuuko se koskaan? Joudutaanko aina taistelemaan sen kanssa? Siihen lisäksi oma unettomuus, joka alkoi jo raskauden alussa (vaikka vähän uniongelmainen olen aina ollut). En pysty nukkumaan kun tyttö ottaa päiväunet ja aivan naurattaa ajatella että mitä ihmettä ne tunnin päikkärit tähän pohjattomaan väsymykseen edes vaikuttaisi. Antakaa mun nukkua vuosi! Tai edes talviunet. Väsyttää niin että henki salpautuu. En halua kuvitella, kuinka paha tilanne voisi olla usean huonosti nukkuvan lapsen kanssa.
    Pakkoko se lapsi oli tehdä. No oli, koska se on ihanin asia tässä maailmassa ja tärkein syy elää. Mutta kyllä mää odotan sitä että saan nukkua yöt ilman itkuja, pystyn taas muodostamaan kokonaisia lauseita, en unohtele kaikkea kokoajan (ajatukset on kuin tähdenlento: tulee ja menee!), en näytä zombielta ja saisin olla oma itseni.
    Mielestäni näistä asioista saa ja pitää kirjoittaa eikä se ole mitään uhriutumista eikä se kerro siitä että ei pidä lapsistaan. Valvominen ja väsymys aiheuttaa ongelmia lapsiperheissä ja kyllä niistä pitää saada puhua rehellisesti. Kysymys ei ole vain siitä että väsyttää vaan myös siitä mitä kaikkea se aiheuttaa. Siispä: kiitos että kirjoitat asiasta rehellisesti. Minua ainakin auttaa tietää, että en ole yksin valvovan lapseni kanssa.

  14. Mun mielestä on just hyvä että kirjoitat asioista niinkuin ne on! Ite oon kans kolme vuotta valvonu (tosin vain yhen lapsen kans, mutta valvonut kuitenki) ja se on todella rankkaa ja hermoja raastavaa! Mulla mies on useita viikkoja putkeen pois töiden vuoksi eikä ole niitä isovanhempia tässä lähellä että apua saisi. Ei siis auta muuta kun jaksaa. Tottakai olin lapsen kanssa ’varautunut’ valvomaan, mutta en sentään kolmea vuotta… Joskus kun on ääneen sanonut että tulipahan yöllä nukuttua kokonainen tunti, niin kaveri sanoo kuinka on ihanaa että hänen lapsi on vauvasta asti nukkunut 12 tunnin yöunia. Siinä tilanteessa vitutus on maksimaalinen ja mieli tekisi sanoa monta rumaa sanaa… Joten tiiän miltä susta tuntuu. Tsemppiä sulle valvomisiin, vaikka se tuskin auttaa. Pitää vaan ajatella että joskus tulee se yö että saakin nukkua!

  15. Kiitos elämänmakuisesta blogista! Neljän lapsen äitinä voin niin samaistua tuohon väsymykseen 😁 Se on ihan kamalaa ja peittää alleen kaiken muun. Minulle on korvaamatonta, kun mies valvoo välillä. Menen eri kerrokseen nukkumaan niin saan nukuttua kunnon yöunet. Ihana ajatus olisi nukkua vierekkäin, mutta näin mennään muutama kuukausi että selvitään tästä vauva-ajan pahimmasta valvomisesta järjissäni. Voisitteko tekin tehdä niin? Varsinkin jos mies on nyt kotona, niin hän voisi valvoa eikä tarvitsisi lähteä niin väsyneenä töihin. Tai jos menisit itse jollekin yökylään nukkumaan? Kovasti tsemppiä!

  16. Hei, millainen rytmi lapsilla on, mihin aikaan menevät nukkumaan ja nukkuvatko päiväunia? Jos lapset nukkuvat yöllä huonosti, mutta aamulla pitkään tai päiväunia , se voi entisestään ruokkia huonojen yöunien kierrettä. Paras ja palauttavin uni on alkuyön uni, joten olisi tärkeää saada sellainen rytmi, että lapset olisivat silloin väsyneitä ja valmiita nukkumaan. Oletko kysynyt lähetettä unikouluun lastenosastolle? Se voisi olla ainakin viken kohdalla apu rauhallisempaan yöuneen, ja ainakin siinä saa muutaman yön nukkua itse rauhassa kotona, kun lapsi on ammattilaisten kanssa oppimassa unirytmiä. Kannattaa kysyä asiasta neuvolasta.

  17. Voi ei, ihmiset on niin jumalattoman ilkeitä. Mun mielestä on ihanaa lukea oikeasti rehellisiä tekstejä. Itse olen 8kk ikäisen vauvan äiti ja kyllä, se valvominen on jotain ihan kamalaa. Ja kun siihen väsymykseen ei oikeesti auta se yks hyvin nukuttu yö.
    Meillä ei oo nukuttu 8kk aikana varmaan kun yks yö yhdellä syötöllä😐
    Tsemppiä hirveästi!💕

  18. Voimia Umppu! Vaikka itselläni on vain yksi lapsi ja jo 6 vuotias, ne yöt kun ei ole saanut nukkua on kamalia. Me ei olla koneita! Äitien täytyy saada olla rehellisiä ja yksi iso syy miksi yhteiskunnassamme on paljon masentuneisuus äitejä, johtuu myös naurettavista odotuksista äitejä ja vanhempia kohtaan. Jokainen tietää sisimmässään ettei ole täydellinen, mutta liian moni haluaa ampua alas sellaisen, joka uskaltaa sanoa myös niistä ei niin kivoista tunteista ja päivistä. Sinun blogia on ilo lukea ja ihailen joka kerta sitä, miten kaikesta huolimatta pidät paketin kasassa ja uskallat olla avoin. Muista olla armollinen itsellesi, koska todellakin ansaitset sen.

  19. miksi teet niin paljon? Matkat Jenkkilään, sielä reissaamista edes takaisin, sitten suoraa töihin, hiustenlaittoo kisoissa ym. Etkö osaa kuunnella kehosi viestejä? Eikö asioita voi laittaa tärkeysjärjestykseen? Ensin unet kuntoon, kaikilla. Sitten vasta reissuun. Reissun jälkeen kaikille REILUSTI aikaa palautua ja levätä jne… Käyn pian vahinko kun yliväsyneenä aivot ei kolmen lapsen kanssa pysty millään olemaan riittävän skarppina.
    Olisiko lapsillasikin kenties kierroksia jatkuvasta reissaamisesta? Meillä menis muksuilla päät ihan tilttiin jos suhattais noin paljon ees taas, arjesta puuttuisi jatkuvasti se ”normaali” rytmi ja rutiinit.

    • Hassu kommentti.. ei kai kyt kellään lapsella mene pää sekaisin jos matkustaa toukokuussa Kreikkaan ja syyskuussa seuraavan kerran.. ei tässä elämässä ihan lahnakskaan voi ruveta ja ”vaan koittaa levätä. Onhan niitä töitä tehtävä että ylipäänsä pärjää. Tää on hetki mikä muuttuu kokoajan.. aikaerolle ei mitään voi ja se nyt oli tiedossa että se on matkan hinta .. meillä on ihan normaalit rytmit ja rutiinit perheessä joten älä siitä huoli. 🙂 matkustamista suosittelen ihan kaikille koska se avartaa maailmankatsomusta:)

  20. Muistaakseni joskus joku kommentoi johonkin aiempaan postaukseen, että hän itse olisi valmis tulemaan auttamaan jos tarvitset apua ja vastasit hänelle, että sinulla on jo lastenhoitaja…? Apua tarjottiin, mutta et halunnut sitä vastaanottaa…?

    • Et ehkä ymmärrä mutta siitä ei ole apua että kotona esim ravaa aivan tuntemattomia ihmisiä.. musta olisi jopa hullua ”antaa”lapseni täysin tuntemattoman ihmisen hoitoon. Lapsien on aluksi tutustuttuva tähän ihmiseen. se vie jonkin verr aikaa. Ja muutenkin nyt kyse ei ole päivästä vaan niistä öistä. Olen palannut töihin jotenka siitä että joku on lasten kanssa päivisin ei oo se juttu. Isä on kotona ja hoitaa sen homman 🙂 voihan ton tulkita avusta kieltäytymisesi mutta et ehkä tajua sitä kööntöpuolta…

    • Ja vielä pahempaa, joku ventovieras yöllä hoitamassa omia lapsia! Varmaan lapset nuku senkään vertaa jos kotona joku marjukka niitä hyssyttelemässä…ihan absurdi idea tosiaan.

  21. Hei täällä on toinen kusiluntti…herätys lätäkössä saa miettimään että kuka tässä on kussu ja kenen päälle. 😂 Täällä siis -13 ja -14 syntyneet pojat jotka pitää huolen ettei äitille jää liikaa luppoaikaa!!
    Tsemppiä öihin, toivottavasti saat nukkkua viikonloppuna pitkään! Kauniita unia…💖

  22. Isä ja äiti vuorottelemaan öitä.kun et enää imetäkään ei ole estettä miksei isä voisi ottaa vastuuta. Levoton elämä levoton uni pitää kyllä paikkansa että ehkä himmailukaan ei olisi pahitteeksi..

  23. Isä ja äiti vuorottelemaan öitä.kun et enää imetäkään ei ole estettä miksei isä voisi ottaa vastuuta. Levoton elämä levoton uni pitää kyllä paikkansa että ehkä himmailukaan ei olisi pahitteeksi..

  24. Unijunan konsultointia suositeltiinkin jo aikaisemmin mutta suosittelen vielä minäkin! Kun on väsynyt niin muutoksia on tosi vaikea saada tehtyä ilman apua, ja Liisalta saa varmasti avun. Häneltä saa neuvot myös vanhempien lasten uniongelmiin, ei pelkästään vauvojen. Tsemppiä!

  25. Meillä valvottaa vauva 1v joten vuorottelemme yövalvomiset miehen kanssa. Toinen nukkuu peltorit päässä eri huoneessa. Eikö miehesi ikinä hoida öitä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 53
Tykkää jutusta