Tarvitsen nyt hetken

Joskus on pakko vaan vetäytyä kaikesta hälinästä ja otaa se pieni time out. Reissupöly on nyt pyyhitty ja koitan kokoajan latautua syksyyn. Toki tällä hetkellä on se luvattu ”intiaani kesä ja ulkona on ihan t-paita keli. Sopii mulle. Me tultiin eilen myöhään Helsingistä kisoista ja pakko sanoa, että en ole ollut ihan noin väsynyt koskaan. Mentiin jo ajoissa nukkuun, mutta lapset ei ollut edelleenkään samaa mieltä. Ne heräsi 12 ja Juuso valvo niiden kanssa kuuteen, että sain nukkua. Vuoron vaihto oli silloin ja sain molemmat lapset nukkumaan, eli nukuin 12 tuntia, vain yhdellä pienellä heräämisellä. Vaikka sitä ajattelee, että on virkeä kun herää, mutta pitkien unien jälkeen usein on vaan väsyneempi.

Kun palattiin lomalta ja käynnistin puhelimen, niin se oli aivan tukossa… Miljoona s-postia ja kaikkia asioita hoidettavana. Siinä sitten koko tulomatkan näpyttelin ja vastailin ja koitin saada asioita edes jonkinlaiseen järjestykseen. Tiesin, että edessä on kaksi täyttä työpäivää (jonka aikana en usein ehdi tekemään muuta kun keskittymään asiakkaisiin) ja tuleva Helsingin työ viikonloppu. Mua tietyllä tapaa ahdistaa se, että on miljoona asiaa hoidettavana johonka tarvitsen  aikaa, että voin keskittyiä. En pysty sopimaan mitään ilman meidän perhekalenteria, koska on huomioitava kaikkien muidenkin menot.

Kun olen usein sanonut, että lapseton ihminen ei aina voi ymmärtää perheellisen arkea, niin tarkoitan sitä ihan tosissaan ketään loukkaamatta. Vaikka loma on ohi ja laskeuduin Suomen kamaralle ei se tarkoita sitä, että aikani on rajaton hoitamaan kaikki parin viikon rästi hommat samantien. Edessä on kolme matkalaukkua purettavana ja useampi kone pyykkejä. Lasten asiat on hoidettava ensimäisenä. Ruoat laitettavana ja se läsnäolo, mikä on tärkeintä. Lapsiperheessä ei ole sitä seesteistä hetkeä (ainakaan meillä) milloin vaivutaan omiin oloihin ja keskitytään niihin omiin hommiin.

Olen niin onnellinen, että huomenna alkaa se tavallinen arki ja työt. Koitan mahdollisuuksien mukaan purkaa kertynyttä hommaa, mutta kaikki ajallaan. Jokaisen on pakko saada levättyä joskus. Hoidan asiat tärkeysjärjestyksessä ja ensimäisenä listalla on se perhe. Määkin haluun ottaa joskus rennosti ja olla tekemättä yhtään mitään. Nyt on sunnuntai ja mun on vaan pakko hoitaa tietyt asiat eteenpäin. Koitan ihan tosissaan järjestää niin, että loppuvuonna olisi enemmän iisiä. Teen nyt töitä pääsääntöisesti arkisin, että viikonloput olisi pyhitetty perheelle ja ehkä mahdollisesti pikkuhiljaa sille omalle ajalle.

On asioita mitä todellakin haluaisin tehdä enemmän, mutta ei vaan ole mahdollisuuksia repiä sitä aikaa kaikkeen. Unelmoin kirjojen lukemisesta täydessä hiljaisuudessa ja aamulenkeistä, jotka ehkä totetuttu joskus tai sitten ei. Ruuhkavuodet on todellakin yllättänyt mut monella tapaa ja siihen ei oikein voi mitenkään ennalta varautua. Koitan kuitenkin aina takaraivossa muistuttaa, että nyt eletään lapsiemme lapsuutta ja enkä halua olla jatkuvasti kiinni töissä ja kotiaskareissa. Se vaatii itseltäkin henkisellä tasolla paljon, koittaa höllätä ja joskus vain olla noteeraamatta niitä kaikkia kesken olevia asioita.

Me herättiin koko perhe tänään vasta klo 12.00 ja syötiin aamupalaa kahdeta.. Vilillä on treenit, mutta loppupäivä ajateltiin vain chillata, tehdä hyvää ruokaa ja illalla viettää leffailtaa. Vaikeaa ehkä tuottaa niitä ajatuksia tekstin muodossa ulos, mutta tarkoitan lähinnä sitä, että tässä elämäntilnateessa koska tahansa saattaa tulla mitä tahansa, mikä muuttaa suunnitelmat kokonaan ja se vaan on hyväksyttävä. Osallistuminen tapahtumiin tai vastaaviin on aina haasteellista, koska perheessä on niin monta liikkuvaa osaa. Mun muisti pätkii välillä todella paljon ja unohtelen asioita, mutta josko tää alkaisi helpottumaan, kun lapset palaa Suomen rytmii ja toivon, että Vikke alkaa nukkumaan yöt hyvin. Onneksi Juuso on vielä pari viikkoa isyyslomalla, jotta kotona arki rullaa eikä kasaannut.

Mää eilen mietin paljonkin erilaisia perheitä ja syitä miksi ihmiset eroaa. Vaikka itse olen aina eroamista vastaan, mutta toisaalta en yhtään ihmettele vaikka niitä eroja tulee. Jos ajattelen tätä rumbaa mitä tässäkin pyöritetään niin kuinka (oikeasti ihanaa) olisi joskus mielukuvituksessa laittaa ovi kiinni ja astua ihan omaan asuntoon ihan yksin. Ehkä kestäisin sitä viikon … Lapsiperhe arki on raskasta vaikka kuka väittäisi mitä. En tarkoita sanalla raskas esimerkiksi rasittavaa, mikä on tas asia ihan erikseen. Kun Vikke pian aloittaa päiväkodin niin mulla on mahdollisuus ensimäistä kertaa lähes kolmeen vuoteen pitää vapaapäivä ihan yksin. Jonkun mielestä se on itsekästä, mutta mun mielestä täysin ansaittua. Se asia mikä on lapsettomalle ihmisille itsestään selvyys voi olla toiselle vuosien ”palkinto”. En malta odottaa sitä hetkeä, kun voin oikeasti kuunnella omia ajatuksia niitä kenenkään keskeyttämättä. Voin nukkua kenenkään mua herättämättä. Voin maata ihan yksin sohvalla kenenkään mua tallomatta tai sulkea silmät niin ettei kukaan revi mua ripsistä…

Mää haluan kehua meitä kaikkia kolmen lapsen äitejä, jotka on vielä järjissään ja nostaa kaikille hattua. Olen ollut yhden, kahden ja kolmen lapsen äiti ja kolme on aivan eri asia, kun kaksi. Kaikki lapseni on silti se rakkain asia maailmassa ja ilman niitä elämäni olisi todella tyhjää. Lapset tuo mun arkeen rakkautta, iloa ja voimaa. 

Lue edellinen postaus: Syksyn fitnesskausi korkattu. Miten luoda täydellinen lavalook?

-Umppu

primebody

19 vastausta artikkeliin “Tarvitsen nyt hetken”

  1. Me ollaan superäitejä! Mun mies kaksi kuukautta sitten otti ja jätti, silti tässä pyörittelen arkea ja pärjään lasten kanssa. Tuntuu että meissä naisissa on ihan uskomatonta voimaa ja erityisesti sitä henkistä pääomaa kehittyä äitinä ja ihmisenä <3 Mukavaa syksyä!

    Iiris blogista aitikuosiin.blogspot.com

  2. Arvostan Umppu sua niin paljon! Itsellä on yksi lapsi, ollaan erottu lapsen isän kanssa noin 6 vuotta sitten, ja lapsi pian 8-vuotias. Meillä oli viikko-viikko systeemi helmikuuhun 2016 asti, jonka jälkeen lapsukainen käynyt isänsä luona joka toinen viikonloppu. Vasta sen jälkeen olen tajunnut,mitä lapsiperhearki on, tosin meillä ei sitä toista aikuista ole koko aikaa ollut, ja vaikka uusi kumppani onkin, en pysty useinkaan laittamaan omaa aikaani kumppanin tai lapsen edelle. Ts. Omat treenit ja rentoutumiset jää niihin vklp kun lapsi on isällään, tai nukkumassa.
    Toki 8-vuotias alkaa pärjätä hetken yksin ja viimeisen vuoden aikana olen päässyt lenkkeilemään vapaammin kenestäkään aikuisesta riippumatta. Kiitollinen siitä!
    Ihanaa lukea, että teillä tuntuu olevan suht tasapainoinen parisuhde, jossa kummankin tarpeet huomioidaan! Voin vain kuvitella mitä olisi olla 3 pienen kanssa, kun yksikin on välillä haasteellista… Tsemppiä!

  3. Aattelin nyt kommentoida oman näkemyksen asiaan. Itse olen kasvanut lestadiolaisessa perheessä ja minulla on 9 sisarusta. Olemme kaikki syntyneet parin vuoden välein ja äiti on ollut koko ajan kotona, eikä töissä. Asuimme isossa omakotitalossa pääkaupunkiseudulla ja meillä oli kaksi autoa plus mopoautot yms. Äitini on saanut aina minimituet kelasta, (koska ei kerennyt käydä koulun jälkeen töissä) ja isälläni on ollut aika peruspalkka. Välillä tulee ajatus, että miksi elämästä pitää tehdä niin hektistä? Eikö ihmisillä ole mahdollisuus ottaa iisimminkin? Onko pakko ottaa niin paljon lainaa, että molempien vanhempien on pakko käydä töissä jne..ja itse en ole harrastanut koskaan mitään virallista ja silti mulla on ollut ihan mahtava lapsuus sisarusten kanssa ja saatika se, että äiti oli aina kotona kun olin lapsi! Ihan mahtavaa kun elämässä vanhemmilla oli aikaa lapsille…tässä vaan pohdittaavaa monelle ihmiselle…ja siis tykkään sun blogista ja jutuista ja en tarkoita kommenttiani mitenkään pahalla! 🙂 kuhan tuli mieleen kun lueskelin kirjoitustasi…

    • Joo onhan se varmasti eri asia, jos sisaruksia on paljon ja silloin varmasti siinä kasvaa tietynlainen yhteisö, missä vanhemmat pitää huolta pienimmistä sisaruksista. Toki lestaadiolaisuudesta en sen enmpää tiedä, että sitä en lähde kommentoimaan, mutta ihmisiä on erilaisia. itse olen taas aina halunnut uran ja työn. Haluan myös tajota lapsilleni mahdollisuuden harrastaa mitä he haluavat. Varmaan kyse on ”tavallaan” niin eri asioista.. Ja tosiaan ihan vaan elämä on muuttunut paljon siitä ajasta kun vaikka itse olin lapsi. Kaikki oli aivan erilaista yli 30 vuotta sitten

  4. Paljonkohan maksaisi pesula palvelu reissun päällä? Riippuu toki paikasta.
    Meidän 5-henkisessä perheessä ollaan joskus tehnyt niin, että reissun loppupuolella ollaan viety kaikki likaiset vaatteet pesulaan ja kotona on voinut purkaa ne matkalaukuista suoraan vaatekaappiin 😁 Luksusta!

    • Vegasissa oli pesukone mikä helpotti mutta kohteessa oli niin kosteeta että kaikki vaatteet oli pestävä kun haisi jotenkin tunkkaisille

  5. Tää kuulostaa niin tutulta 😀 Lapsettomat ei todellakaan ymmärrä! Just tossa lueskelin toisesta blogista että bloggaaja ottaa tyyliin joka ilta omaa aikaa ja hieroo itteensä tunnin vartaloöljyllä ja meditoi… Mun omaa aikaa on kun miehen töistä tultua saan laittaa vessan oven kiinni…

  6. Jokainen tekee omat valinnat, halusi sitten olla 1,2 tai 3 lapsen perhe tai ehkä pelkästään aikuisien perhe ilman lapsia. Välillä tuo sun ”valittaminen” on aika raskasta luettavaa. Sä oot tehny valinnan että haluat tuon kokosen perheen + uran, respect! Mutta aika usein myös valitat niistä 😀 Tähän ehkä mietit että no ei tarvii sitten lukea mun blogia, mutta sulla on paljon tosi hyviä mielipiteitä ja kirjotuksia joita on oikeesti kiva lukea!

    Ehkä välillä negailun vois jättää vähemmälle ja keskittyä positiivisempiin juttuihin?

    • Tässä huomaa sen että on lukijoita joilla ei ole mitään hajua mitä asioita esimerkiksi käyn läpi omassa elämässäni. Kukaan paitsi asian kokenut ei myöskään tunnu ymmärrän asian vakavuutta. Valvominen on sairasta ja ehkä juuri siksi siitä kirjoitan. On helppo arvostella mutta missä on apu? Olen aina sanonut että soita mielummin ovikelloa makaronilaatikon kanssa, kun arvostele -<3

    • Ja tässä huomattiin myös että kun kommentti on hiemankin negatiivinen, hyökkäät vastaan. Tais jäädä kaikki kommenttini tsemppaukset + kehut huomaamatta, kun oli niin kiire puolustautua. No ei muuta ku tsemppiä…

  7. Lapsettomana haluaisin kyllä sanoa, että kyllä meistäkin jotkut ihan oikeasti ymmärtää ne lapsiperheen haasteet. Itse työskentelen lasten ja heidän perheidensä kanssa, ja osa työtäni on tukea vanhempia heidän arjessaan. Lähes viikottain käyn keskusteluja vanhempien kanssa, joissa muistutan siitä oman ajan ja itsestä huolehtimisen tärkeydestä. Tiedostan myös sen, miten jotkut asiat ovat minulle ”helpompia” kuin lapsiperheen vanhemmille, mutta olen itse valinnut tämän tien. Olen valinnut, etten halua lapsia elämääni. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ne ketkä valitsevat sen toisen tien, heitä tulee tukea ja auttaa vanhemmuudessa sekä jaksamisessa. Ei kenenkään pitäisi joutua äärirajoille oman jaksamisensa kanssa vain sen takia, että on halunnut lapsia. Ja tämän takia olenkin valinnut oman ammattini, jossa pääsen auttamaan perheitä ja vanhempia <3

    • Se siinä onkin ehkä se vitsaus 🙂 ei kenenkään kuulu vetää itseään äärirajoille mutta mikä Ok se ratkaisu? Kuka tulee valvomaan niitä öitä sun puolesta? Kuka on se ihminen kehenkä äiti luottaa että saa levättyä… kuka on se ihminen jolle voi lapset antaa niin että äiti voi rentoutua?

  8. Täällä kirjoittaa myös kolmen lapsen äiti. Lasten iät; 5.v 3.v ja 6kk. Melkoista sirkusta tämä välillä on! Siltikään en vaihtaisi päivääkään pois! Oon ollut kotiäitinä yli 5.v ja mies on töissä.Tukiverkostoa ei ole saatavilla,kun kaikki läheiset asuu kaukana. Pyöritämme kaikki yksin ja kahdestaan.Eli meillä ei myöskään ole parisuhde aikaa.Mulla ei myöskään ole mitään harrastusta.Tähän sanon,että aikaa ei ole,jos haluan joskus nukkua! Herään aamulla klo:6 ja kello on kohta 01 yöllä.Valvon yleensä liian myöhään,kun haluan myös omaa aikaa jolloin kukaan ei roiku mussa.Imetän öisin noin 2-3 kertaa mikä väsyttää myös,kun uni katkeilee yön aikana.Sairaana ollessa ei ole sairaspäiviä vaan esim.kuumeessa on pakko jaksaa! Kotityöt ei koskaan lopu ja esim.ikkunoiden pesu ym.on jatkuvasti ”to do-listalla” odottamassa! Kolme alle eskari ikäistä vaatii aikuisen koko ajan läsnä! Ja lapsista yksi on vaipoissa ja rintaruokinnalla.Silti mulle on tultu sanomaan,että sähän vaan laiskottelet kotona ja makaat sohvalla!!! ARGH!!! Mun ”työ” on 24/7 ilman lepoa,aina ”hälytystilassa” Just äsken imetin babyn.Jos nyt kävisi nukkumaan ennen kuin kello soi alle 5h päästä.Siihen sisältyy vielä parit imetykset.Päikkäreitä en voi itse nukkua,kun esikoinen ei nuku päikkäreitä ja,jos saan keskimmäisen taisteltua päikkäreille niin hän nukkuu eri aikaan babyn kanssa 😀 Ja baby nukkuu vain 30min.päikkäreitä. Sun blogia on mahtava lukea,kun et kaunistele totuutta! Vertaistukea meille äideille! Mä haaveilen jostain pienestä reissusta edes 1 vuorokausi,mutta se ei ole mahdollista.Lapsilla ei ole hoitajaa ja rahaa ei ole extraa vaan kaikki raha menee perheelle.Kiitos,kun sain kirjoittaa.Joskus se tyhjentää kivasti päätä! 😀

  9. Älä välitä siitä, jos joku ei kestä sun ”ainaista valitusta” asioista kuten valvominen ja kiire jnejne.. Jonnekinhan sitä täytyy päästä ajatuksiaan purkamaan ja puhisemaan arjen kauheutta, että sitä sitten jaksaa. 😉 Kyllä mekin kavereiden kesken töissä valitetaan kun lapset sitä mies tätä ja tuota, vaikka jokainen tietää että elämä on oikestaan juuri sitä mitä itse halutaan eikä se ”valitus” tarkoita sitä että haluaisimme muuttaa elämäämme esim elää ilman lapsia.. ehei, päinvastoin, rakastamme lapsiperhe-elämää, mutta se on välillä rankkaa kun täytyy töitäkin tehdä ja minusta ainakin sulla on oikeus kertoa ajatuksesi rehellisesti! usein pystyn samaistumaan jopa ajatuksiisi arjesta! Tsemppiä työ ja kotirintamalle ja ihanaa syksyä koko perheellenne! 😍

  10. Mä en tajua tuota että joku käsittää että sä vaan valitat asioista.No,huh huh,jos sä kerrot miten asiat on,niin se ei ole valittamista vaan faktaa.Pienten lasten äitinä oleminen on aika hektistä ja joskus tekisi mieli lähteä jonnekiin ihan yksinään hetkeksi.Mutta se ei tarkoita sitä että haluaisi toisenlaisen elämän,vaan ykinkertaisesti,vaan väsyttää.Mullakin 9v,5v,1,5v pojat ja sitten se pahin,35v😂 Itsellä kokopäiväinen työ,korkeakouluopiskelu,omakotitalo ja kova halu kuntoilla.Kaikki on ihanaa ja kaikesta olen kiitollinen,mutta joskus vaan vituttaa kun on valvonnut useamman yön ja silti pitäisi pyörittää arkea.Kai mäki sitten kuuluun valittajiin😂 Oot ihana,jatka vaan samaan malliin👍

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 44
Tykkää jutusta