Uhkailu, kiristys ja lahjonta

*Sisältää mainoslinkkejä

Päivittäin mietin ja joudunkin miettimään lasten kasvatusta ja sitä mikä on oikein ja mikä on väärin. On tilanteita, missä pitää välillä täysin luopua niistä omista periaatteista ja tehdä jotain mikä ei ehkä ole sen oman kasvatusmallin mukaista… Olimme yhdessä lasten tapahtumassa viime viikolla ja sielä esiintyi Maltti ja Valtti… Tähän väliin pakko sanoa, että hatun nosto heille, koska mulla ei ainakaan koskaan riittäisi pokka.

Lapsia on miljoonaa eri sorttia ja ainakaan itse en voi sanoa, että mun lapseni ei koskaan. Minä olen kuitenkin se joka tuntee heidät parhaiten, mutta lapsetkin osaa välillä yllättää niin hyvässä kuin pahassa. Usein siinä vaiheessa kun tilanne on kaaos tai jokin asia ei mene perille suuri osa vanhemmista turvautuu lauseeseen: Jos et ole kunnolla niin sitten me lähdetään kotiin… Ja kyllä olen itsekkin käyttänyt tätä lausetta muutaman kerran.. Se on tietyllä tapaa uhkailua.. Mikä siinä sitten usein menee vihkoon on se, että sitä vaan uhkaillaan ja koskaan sitä ei toteuteta ja lapsi jatkaa samaa rataa.. Se on siis täysin hyödytöntä jos siitä ei pidetä kiinni.

Seurasin muutaman pojan nahistelua vierestä tapahtumassa.. Meno oli hieman villiä, kun istuttiin ahtaasti maantasolla ja joukossa oli ihan pieniäkin lapsia. Pojat riehaantui, löivät ja tönivät toisaan.. Heitä muutamaan otteeseen kiellettiin (jos et nyt lopeta niin lähdetään kotiin), mutta se jäi siihen ja homma jatkui.. Pojat alkoivat olemaan jo häiriöksi muille ja sitten toinen pojista tultiin hakemaan pois… Tämä jäljelle jäänyt alkoi sitten härnäämään muita, kunnes joku aivan ulkopuolinen isä tuli kietämään tätä poikaa..  Pojan äiti ei ollut moksiskaan, mutta itse koin että koko ”uhkailulta” katosi pohja koska riehua sai ja sitä sai jatkaa ja kuitenkaan sitä kotiinlähtöä ei olisi koskaan tapahtunut.

Mää itse uskon siihen, että lapsille pitää perustella asioita. Tarkoitan tällä sitä, että esimerkiksi saatat satuttaa muita omalla riehumisella ja se tunnu toisista lapsista kivalta, koska he haluavat katsella esitystä…. kun taas jos et lopeta lähdetään kotiin. Mää aina ajattelen että mun lapsia saa kieltää aiheesta ja komentaa enkä loukkaannu siitä. Mulle saa tulla kertomaan, jos lapseni on tehnyt jotain tai kiusannut jotain, koska haluan aina selvittää asian ja jos siinä tilanteessa ei ole pyydetty anteeksi, niin sitten pakotan pyytämään. Huomaan, että välillä on haastaviakin tilanteita lapsien kanssa ja tuntuu, että kaikki vanhemmat ei vaan välitä. Mun teki tuossa yllä mainitussa tilanteessa napata poika tiukkaan syliin ja sanoa, että nyt loppuu, mutta jotenkin istuin siinä vaan tuppisuuna, enkä sanonut mitään.. Onhan myös vanhempia, jotka saavat hirveät raivot, jos heidän lapsia kieltää. Ehkä ajattelin, että mulla ei ollut jotenkaan oikeutta puuttua asiaan, mutta hymyilin sisäisesti, kun tämä ulkopuolinen isä tuli komentamaan.

Lahjonta on myös usein sellainen asia, mihinkä ainakin itse sorrun.. Meillä saattaa lähdöt olla välillä aika haastavia ja saatan sanoa, että saat jotain jos puet nyt reippaasti. En koe sitä pahana asiana, jos se ei toistu jatkuvasti ja kokoaikaa, koska lapset eivät ole tyhmiä ja he kyllä käyttävät tilannetta hyväkis, jos vain mahdollista. Ei se voi niin mennä, että aina lapsi saa jotain. Toki esimerkiksi kuivaksi opettelu on asia, mistä voi mun mielestä palkita jollain, että se alkaa sujumaan, koska se ei kuitenkaan kestä läpi elämää.

Lasten kasvatus on vaikeaa ja tuskin kukaan on siinä täydellinen.. En ainakaan itse. Mitä enemmän niitä on sitä enemmän se opettaa. Moni asia muuttuu ja ne omatkin periaatteet muuttuu. Muistan kun sitä ensimäistä lasta välillä herätteli syömään ja nyt ajattelen että se on hullu, kuka herättää nukkuvan lapsen. Ei saa olla liian tiukkis, mutta ei liian lepsukaan. Olen huomannut niin omien lapsian kanssa ja silloin kun valmennan niin sillä positiivisudella on todella suuri merkitys. Vaikka jos rehellisesti olet itse nukkunut liian myöhään ja raivoat eteisessä lapselle, että me myöhästytään niin voit olla varma, että se lapsi alkaa kiukuttelemaan… Mutta taas jos keksit jotain positiivista kuten esimerkiksi näytäppä kuinka hienosti osaat pukea vaattet itse päälle ja kehaset siihen perään niin lähtö on huomattavasti mukavempaa.. Harvoin se lapsi on esimerkiksi syy siihen kiireeseen, vaan usein se on juurikin se aikuinen, mutta lapsi saa siitä ne huudot päälle..

Lapsien kanssa pitää olla hereillä, eikäs itä voi aina uppotua niihin omiin juttuihin. Toki isommat on asia erikseen. Musta olisi aina mielenkiintoista tietää vanhempien periaatteita kasvatuksessa kun sitä on niin monta sorttia, vai onko niitä periaatteita. Se pelkkä uhkailu, kiristys ja lahjonta ei ole järkevää jos sille ei ole jatkumoa tai seurauksia.

Lue edellinen postaus: Mitä mun silmille tapahtui?

Ellokselle olisi taas teille lukijoilleni alennuskoodia: 30% ALENNUSTA* KALLEIMMASTA TUOTTEESTA!

Koodilla:  365410 Voimassa: 2017-08-14 – 2017-08-22 Shoppaile TÄÄLTÄ*

Tarjousehdot (365410): Alennus koskee uutta tilausta Elloksen valikoimasta. Alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä,
asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Alennus on voimassa 22.8.2017 asti, ja sen voi käyttää vain kerran. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin ja tilaajaetuihin, ale- ja
kampanjahintaisiin tuotteisiin, huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin, Vintage COLLECTION -tuotteisiin eikä tuotemerkkeihin Odd Molly, Vagabond, UGG, Odd Molly
Home, Spanx, Morris ja Marimekko.

-Umppu

 

primebody

Yksi vastaus artikkeliin “Uhkailu, kiristys ja lahjonta”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 13
Tykkää jutusta