Syvällä ruuhkavuosissa

*Sisältää mainoslinkkejä

Nyt on Heinäkuu aluillaan ja meillä vaihtui kotona vuoro. Juuso on lomalla ja mää käyn vähän enemmän nyt töissä. On virkistävää olla aikuisten seurassa koko päivän ja varmaan se onkin syy että oon ollut kokoajan myöhässä, mikä ei oo mun tapaista ollenkaan. Juuri kun mää luovuin autosta, niin iski lähestulkoon pakkaset ja samalla koko perhe päätti että me ei nukuta.  Tän viikon ensimäinen työpäivä alkoi kahden tunnin yöunilla, mistä toinen oli jo pommiin nukuttua sellainen.. Ensin herää Vili painajaiseen ja kannan sen meidän väliin kun en jaksa kökkiä sinä sängynlaidalla ja silitellä lastani uneen.. Varmaan jonkun mielestä ansaitsisin paska äiti palkinnon tästäkin.. No eihän meidän sänkyyn mahdu kolmea ja itse nukun vänkyrässä jalkopäässä .. juuri kun olen nukahtamassa herää Vivian ja menen lasten huoneeseen… saan Vivianin parin tunnin jälkeen nukahtamaan uudelleen ja kappas kun Vikke ampaisee pystyyn ja on niin hereillä kun ihminen voi olla.. Kello on 5.00 kun meen herättään Juuson ja pyydän että voisin nukkua edes tunnin ennen töitä.. Kysymys: Miksi miehet on aina niin saatanan kiukkuisia kun ne herättää ja koska ne oppii ymmärtämään että se äiti ei ole nukkunut siinä vaiheessa silmäystäkään kun se pyytää apua..

Mulla on kello kuudelta soitamassa ja oon varmaan vaan ollut niin pystyyn kuollut, että en ole siihen herännyt. Herään halvaukseen ja tajuan, että kello on jo 7.00 ja mun pitää olla klo 8.00 töissä. Oon pakottanut itseni tekemään aamulla oikein kunnon aamupalan ja päätin, että siitä en tingi. Hirvee härdelli ja kiire kun koitat handlata kaiken…

 

 

Siinä mää sitten nappaan aamupalan mukaan ja huomaan että ulkona on ihan sairaan kylmä. Ei muutakun yöpuvun housut takasin jalkaan ja skootterin selkään. Matka kului rattoisasti kun siinä perse huurussa ajeli munakas jalkojenvälissä, joka edes vähän lämmitti..  Perillä mulla oli voittaja fiilis. Meikkipussi mukana ja olin sentäs ennen kellon lyömää töissä. Meillä on töissä ihan hirvee hässäkkä päällä kokoajan, että esimerkiksi puhelimeen vastaaminen sekoittaa mun aikataulun ihan kokonaan, koska oon myöhässä jatkuvasti. Ihanaa silti että kokoajan tapahtuu ja ehkä tää on vaan jotain alku kankeutta.

Töissä on ollut silti aivan ihanaa ja on ollut ilo palvella myös uusia asiakkaita. Olen jo pitkään miettinyt töihin jotain kivaa uutta ja vihdoin sain aikaiseksi toteuttaa idean ja nyt meillä on mielestäni ehkä maailman ihanin selfieseinä asiakkaille. Vielä siitä puuttuu valot, mutta toki kuvia saa ottaa. Halusin siihen vielä tarran, missä on meidän ig tunnus, jonka sain aivan loistavalla palvelulla Pokaalipojilta. Kukat on tilattu Ukrainasta vai Unkarista 🙂 en enää muista…ne on silti aivan ihanat. Pienen tilan sai kauniisti herätettyä henkiin.

 

 

Meillä on viikonloppuna ystävien kesäjuhlat ja oikein naurattaa, kun kaikki lapset on ripoteltu ympäri Tamperetta hoitoon. Pakko myöstää että ajatus siitä, että kaikki on hoidossa ja saisin nukkua on myös aika kiehtova..  On tää vaan välillä aikamoista härdelliä. Mutta ainakin itse huomaan, että on hyvin tärkeää huomioida kaikkien tarpeita ja myös niitä omia. Vaikka olen pitkän päivän töissä, niin jaksan sen jälkeen kotona ihan erilailla ja mikä ihaninta kun pikkuiset on ovella äitiä vastassa. Me halitaan ja suukotellaan ja leikitään koko ilta, jonka jälkeen aloitetaan iltapuuhat. Vaikka työpäivinä lasten kanssa vietetty aika jää aika pienelle, niin niinä päivinä laatu korvaa määrän.

En tiedä johtuuko se imetyksen lopettamisesta vai mistä, mutta tänään musta tuntui ensimäisen kerran moneen vuoteen, että oon ihan minä itse. Se oli jotenkin todella hyvä ja ihana tunne.

Lue edellinen postaus: Mitenkä musta tuli punapää?

Ja psst…. Nyt kaikki lukijani koodilla UMPPU20 -20%  Biancaneven tuotteista jopa jo alennetuista. Koodi on voimassa 16.7

shoppaile täältä*

-Umppu

primebody

10 vastausta artikkeliin “Syvällä ruuhkavuosissa”

  1. Hieno idea tuo selfieseinä! 😊
    Oon pitkään jo lukenut blogiasi. Kiva että joku puhuu asiat rehellisesti ja suoraan, oli kyse sitten yrittäjyydestä tai perhe-elämästä.
    Asuisimpa lähempänä, niin kävisin varmasti teillä asiakkaana… Täältä itä-suomesta on vähän turhan pitkä matka. 😂

  2. Imetyshormonit on tehneet minusta aina ihan toisenlaisen ihmisen. Kun kakkosen ja kuopuksen välissä olin muutaman kuukauden imettämättä, mieskin totesi, miten ihana saada oma vaimo takaisin. Tsemppiä lapsiperhearkeen ja erityisesti huonoihin öihin. Juuri mikään ei ole pahempaa kuin jatkuvat huonot yöt. Sitä on mahdotonta kuvata toisille, miten vaikeaa ja uuvuttavaa se on, jos sitä ei ole kokenut itse. Itselleni on jäänyt valvotuista öistä ja jatkuvista heräilyistä jonkinlaiset traumat: en kestä nykyisin enää yhtään hereillä olemista. Toiminkin samoin kuin sinä eli raahaan isotkin lapset viereen nukkumaan, jos sillä välttyy valvomiselta.

    Ai niin, olet kaunis kuten aina. Ihailen paljon sitä, että kykenet elämäntilanteessasi laittautumaan ja näyttämään raikkaalta ja kauniilta jokaisessa kuvassa.

  3. Hei. Oisko sulla vinkkejä miten itse onnistuit imetyksen lopettamisessa? Itse olen imettänyt nyt 1,5 vuotta ja yöimetyksestä ollaan nyt oltu erossa parisen viikkoa. Voisitko joskus tehdä kokonaan oman postauksen sun imetyksiin liittyen ja sen loppumiseen?

  4. Oi, ihania noi kukat. Mistähän niitä saisi? Minka helpotti kiireisimpien vuosien aikana se että tiesi ettei se loputtomiin kestä. Teilläkin on jo paljon ’helpompaa’ vuoden – kahden kuluttua. Jaksamisia ja hieno että olet ottanut itsellesi aikaa ( siis käydä töissä)., se todellakin antaa uutta virtaa jaksaa siellä kotona.

  5. Ihailen sua kun jaksat tota kaikkea! Mulla yks tytär joka on aina ollu niinku ajatus, Nukkunu syöny ja ollu kiltti. Luen usein tätä sun blogia ja mietin että mä en varmaan ikinä pärjäis noin reippaasti ku sä! Heräät yöllä, käyt töissä,siivoot kodin ja vielä näytät aina tosi kauniilta 🙂 Ja mulla menee niin tunteisiin kun täällä kommenteissa jollain tulee niin idiootteja kommentteja että en vaan kestä! Oot varmaan tosi iso vertaistuki monelle kotiäidille ja miksiei iseillekkin! Ihmisten pitäis arvostaa sun tapaa kirjottaa oikeesti kaikesta rehellisesti silläkin uhalla että saat paskaa niskaan ja saatkin. En vaan käsitä kun joku lapseton tulee tänne ymmärtämään tahallaan väärin sen kun vähän avaudut huonosta päivästä.. huoh. Mutta kiitos tästä rehellisestä ja kivasta blogista 😊 ja oon samaa mieltä tosta miesten heräämisestä mutta mä vaan pakotan oman ylös joskus yöllä..

  6. Oi kyllä, tahallaan väärinymmärtäjät, mielensäpahoittajat! Mutta anna Umppu piutpaut niille mokomille, jookos? Kiitos hyvistä aihevalinnoista ja annoksesta arkirealismia. Kyl me perheelliset pärjätään, joskus sitten vaikka silmät sikkurassa.

    Ihanaa lämpimämpää kesää Sinulle ja perheellesi. Koeta aina hengähtää ja karistaa murheet kun siihen löytyy rakonen. Itse joskus ihan tieten tahtoen hemmottelen itseäni jollain ”paheella” ja ajattelen vain itseäni. Koska ei sitä kuitenkaan kukaan muu äidille tee kuin äiti itse. Me kuitenkin koko ajan ajatellaan muiden hyvinvointia niin oma unohtuu kokonaan. Ei ollenkaan hyvä. Kyllä mekin ansaitaan ihania, hyviä asioita! Vaikkapa lehdenluvun tai nukkumisen muodossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 34
Tykkää jutusta