Sain tyttöni takaisin

Kirjotin aiemmin, kuinka meillä lapset reagoivat vauvan tuloon. Se ei ollut kenellekkään helppoa, eikä varsinkaan meidän keskimmäiselle. Vivian oli siihen asti maailman ihanin ja aurinkoisin tyttö, joka muuttui päivässä ihan eri ihmiseksi. Tilannetta oli haastava välillä hallita, mutta nyt kaikki on onneks toisin. Pahimmassa vaiheessa tunnissa saattoi olla 10-20 heittäytymistä lattialle huutaen ja itkien ja mikään ei auttanut. Se vaivasi mua ainakin todella paljon ja mietinkin mitä olen tehnyt väärin, kun en osannut tehdä siinä tilanteessa ainakaan omasta mielestä mitään oikein. Se vaikutti myös koko perheeseen.  Lapsen itku on usein juurikin se, mikä koettelee vanhempien hermoja ja huomasin että olin todella räjähdysherkässä tilassa kokoajan. Siihen vielä yhdistettynä yövalvomiset ja kaikki arjen askareet tuntui siltä, että elämä oli jotain ihan muuta mitä halusin sen olevan.

Näköjään se ottaa sen puolivuotta että tilanteeseen totutaan. Toki en voi puhua kun omasta kokemuksesta. Nyt Vivianin lempi puuhaa on hoitaa pikkuveljeä. Hän huolehtii että ”ikke vauva tutti suu” Vikellä on tutti suussa ja hän suukottelee pikkuveljeään kokoajan. Aamulla hän ensimäisenä tulee vauvan luokse ja sanoo hymyssä suin Moi ikke. Vikke on jo saanut sen verran jäntevyyttä että ei ole aivan heiveröinen eikä mene heti rikki isonsiskon halauksesta. Painoa  oli jo hieman alle 8kg viime neuvola käynnin yhteydessä. Vikke liikku jo paljon pitkin lattia ja suurimman osan päivästä hän viettää lankutus asennossa.

Vaikka tämä arki välillä sellaista sirkusta onkin niin nyt on ehkä se yksi vaihe taas takana (uutta odotellessa). Tein suuren päätöksen, mikä oli itselleni vaikeaa ja lopetin imetyksen. Jos saisimme vihdoin koko perhe nukkua täydet yöunet. Mulla on tulossa hieman erikoinen viikonloppu, sillä olen yksin kotona kaksi yötä.. Juuso lähti lasten kanssa perjantaina  mökille, että saan hetken vetää happea ja todellakin nukkua. Tälläisiä hetkiä ei ole ihan niin helppo järjestää ja pitää täällä suomessa hieman jopa seurata säätiedotusta, että minkälaista ilmaa on luvattu. Esimerkiksi mökillä ei ole ehkä ihan niin paljon tekemistä sateella.

Mulle yksinolo on terapiaa ja mietinkin, että jos jaksan niin siivoan, mutta jos en niin oon vaan. Mulla on ihan niinkin villit suunnitemat, että aion pestä hiukset ja vielä jopa föönata ne kuiviksi ja sen toteutin tänä aamuna. Se ei ole arjessa ihan itsestään selvyys. Ajattelin jo viikonloppuna hieman suunnittelisin meidän juhannusta, joka on vielä auki joka suuntaan. Voi olla että tästä tulee kaupunkijuhannus monen vuoden jälkeen. Toki mikäs siinäkään olla vaan yhdessä kotona..

Nyt täällä on vihdoin kesä ja se kyllä todella vaikuttaa mielialaan positiivisesti. Toivottavasti saadaan otettua ilo irti jokaisesta ihanasta kesäpäivästä. Illat on pitkiä eikä sitä millään malttaisi mennä nukkuun.

Lue edellinen postaus: Mitä blogilla tienaa ja miten

-Umppu

 

primebody

2 vastausta artikkeliin “Sain tyttöni takaisin”

  1. Heippa! Saako kysyä miten imetyksen lopettaminen vaikuttaa yöuniin, tai miten saatte sen myötä nukuttua täydet yöunet? Mitä en nyt tajua 🙂 Enkä tarkoita mitenkään negatiivisessa hengessä kysyä. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 27
Tykkää jutusta