Unohdinko parisuhteen?

Missä ne on ne rauhalliset aamut puolison kanssa tai milloinka olisin lojunut aamulla sängyssä tekemättä yhtään mitään? En muista :). Kun kello tärähtää 5.00 herää meillä aina joku lapsista ja siitä alkaa meidän päivä. Kun joku vasta heräilee saatetaan meillä mennä jo ensimäisille päiväunille. Olen tehnyt nyt muutamia päiviä töitä ja vaikka sielä on ollut aikamoista haipakkaa, niin se, että saan pienen irtioton kotiäitiyteen tekee mulle ihmeitä. Vaika en koe että kotonaolo on mulle mitenkään taakka, mutta vaikka kuinka väitän itselleni jotain muuta on se raskasta. Mun on pakko välillä päästä vähän hermoja lepuuttaan muualle, koska se tekee musta ehdottomasti paremman ihmisen joka suhteessa.

Eilinen päivä kertoi taas sen, että aina ei vaan pysty. Lapset ei meinannut millään nukahtaa ja kun kuvittelin nukutusrumban olevan ohi, niin ravasin yläkerrassa vartin välein. Kaikki lapset olivat unessa vasta klo 23.00… Mun on pakko saada iltaisin se hetki aikaa olla vaan. Saatan katsoa telkkaria tai vaan olla, niin että mun ei tarvi tehdä yhtään mitään. Kukaan ei roiku eikä revi. Missä vaiheessa annan aikaa sille parisuhteelle? Kun kyljessä on kokopäivän joku kiinni niin en sitten millään halua että kukaan tulee mua lähelle. Kyse ei ole kohdistettuna kenenkään ihmiseen, mutta tarviin vain sitä omaa tilaa. Todellakin parisuhde on kokoajan koetuksella, koska kumpikaan ei saa siitä kamalasti irti. Se mitä tässä asiassa pidän erityisen tärkeänä on keskustelu. On puhuttava sille puolisolle ja kertoa niitä omia tuntemuksia ja fiiliksiä. Molempien osapuolien on ymmärrettävä tilanne ja sen vaativuus.

Kun oon koko päivän antanut itsestäsi kaiken niin voi sanoa, että ei vois vähempää kiinnostaa, kun toinen tulee hinkuttaan siihen kylkeen. Haluan vain olla rauhassa. No mitä asialle voi tehdä ettei olla kohta umpikujassa… Koitetaan huomioida niitä toisen tarpeita enemmän. Muistattehan kaikki miehet että siivoava mies on seksikäs? 😉 Me naiset voisimme aloittaa jonkun kamppanjan hahah.

Tee asioita mistä tiedät, että kumppanisi tulee onnelliseksi. Älä ole kokoajan pyytämässä jotain vaan tee asioita ihan vaan sen vuoksi että rakastat toista ihmistä. Halauksella on oikeasti aika uskomaton voima. Kun puoliso tulee töistä niin sen sijaan, että alat samantien räpättämään niin halaa. Päivää on paljon mukavampi jatkaa sen jälkeen. Tässä on ihan itsellekkin opeteltavaa. musta tuntuu että kun Koskinen pääsee töistä niin oon jo nenä kiinni kaihtimissa odottamassa, koska ”mun työvuoro loppuu”. Se aika kun töiden jälkeen lapset on hereillä niin keskittykää olennaiseen… olkaa läsnä. Ei puhelinta tai mutakaan laitetta vaan touhuatte yhdessä. Puhelin on todella stressaava kapistus, jos ette ole vielä sitä huomannut. Kirjoitan täsätäkin aiheesta usein, koska mua ainakin suoranaisesti vituttaa välillä kyseinen kapistus..

Vaikka kaksi eri tilannetta tuut töistä kotiin ja: Jumalauta mikä sotku täällä koko käpässä on ja etkö oo edes tehdyt ruokaa?

tai: Halaus… moikka mitenkä sun työpäivä meni.? Ihana kun oot kotona

Varmaan ei tarvi selittää sen enempää asiaa. Jos se vaimo pesee sun pyykit, hoitaa lapset, laittaa ruoan ja siivoo kodin niin eihän se aina niin mee että te vaan saatte 😉 toivottavasti itse Koskinen lukee tän postauksen vaikkei se muuten koskaan mun blogia luekkaan.. Olis meinaan muutama vinkki sillekkin. Joskus olis ihan mukava oikasta sohvalle edes kerran päivässä tai vaikka syödä ihan lämmin lounas ;).

Lue edellinen postaus: Sisältä pelkkä tuhnu

-Umppu

primebody

11 vastausta artikkeliin “Unohdinko parisuhteen?”

  1. Mahtava postaus!
    Itse koitan elää juuri tuolla tavalla mitä sinä nostelet esiin. Autan aina kun on mahdollista ja pakotan J:n nukkumaan,jotta hänkin saisi välillä piiiitkät yöunet..
    Olisi upeaa jos saisitte skidit hoitoon yhdeksi illaksi ja pääsisitte treffeille. Se varmasti piristäisi pitkäksi aikaa 🙂

    https://faijahommia.fi/

  2. Harmillista, jos miehesi ei ota onkeensa, vaikka sanot asioista, esim puhelimen käytöstä.. Meilläkin sama aihe aiheuttaa välillä keskustelua ja närää.. Itse olen koittanut skarpata ja ajatella, että jos jollakin omalla toiminnalla loukkaan toista ja teen toiselle pahaa mieltä, niin sitten kun toinen kertoo, miltä se hänestä tuntuu, nii tottakai haluan tehdä toisen ja meidän molempien olon mukavemmaksi, ja oikeasti keskittyä vähemmän vaikka siihen puhelimeen. Siis ajatuksena se, että haluan tehdä kaikkeni, että puolisollani ja meillä olisi mahdollisimman hyvä olla. Kun ei ole kuitenkaan välttämätöntä jatkuvasti seurata nettiautoa tai – motoa tai lukea blogeja tai selata instagramia..
    Ja ai että! Halaaminen. Niiiin ihana juttu! Meillä se on ihan rutiini, että toista tullaan ovelle vastaan ja halataan ja moikataan. Jo siinä tilanteessa aistit, millä mielellä toinen on, miten on päivä mennyt. Jos ei mies ilmestykään ovelle tai ei jaksa halata, voin heti kysyä oikein ajatuksella, että miten kullalla on päivä menny.. Parisuhde ja sen hoito on kyllä niin mielenkiintoinen asia. Itse tykkään pohtia näitä kaikkia juttuja, ja tehdä jatkuvasti arjesta parempaa ja keskustella toisen kans, miten siitä saadaan molemmille mukavempaa. Ja että kumpikin voidaan joustaa ja miettiä ratkaisuja yhteisen paremman ja toimivamman arjen rullaamiseen.. Sai näköjään kirjoituksesi taas ajatuksia liikkeelle… 😊 hyvää kesää teidän perheelle! ❤ nauttikaa toistenne seurasta. Tuskaisimmankin päivän keskelle ajatus: jokainen päivä on kaunis jos vain päätät nähdä sen. 😍

  3. Ihan on pakko nyt kysyä,
    oletko sä taas raskaana?
    Jotenkin kuvista näyttää siltä,eikä millään pahalla,jos et ole.

    • Kysymys jota itse en kysy keneltäkään ja ainakin itse loukkaannun siitä jos sitä minulta kysytään oli se sitten hyvässä tai pahassa.. Kiitos kysymästä en ole.

  4. nostan käden pystyyn ja sanon että meiltä löytyy seksikäs mies (siivoaa ja tekee sen hyvin). Yritän hoitaa kiitoksena pyykkihuollon ja joskus laittaa ruokaakin. Tuo arjen hellyys on tärkeää, meillä on ollut jo vuosia tapana antaa aamulla lähtösuukko ja hyvänyön pusu vaikka miten v-tuttaisi. Nyt pari viime viikkoa toinen ärsytti niin paljon ettei yksinkertaisesti pystynyt ja kun mies sitten rohkaistui pari aamua sitten yrittämään niin heti tuli parempi olo. Lapsiperheen arjessa, etenkin vauva-arkea eläessä tuo parisuhde vaan helposti ei ole ykkösprioriteetti ja jää sinne hoidan kun jaksan-koriin. Onneksi kuitenkin noilla pikku jutuilla voi muistuttaa toiselle että rakastaa edelleen.

  5. Moikka!

    Kiitos kivasta blogista,sitä on kiva lukea 🙂

    Tää kysymys ei liity tähän postaukseen,mutta oliko teidän pienillä reissussa turvaistuimet mukana? Aattelin vaan meidän tulevaisuudessa ulkomaanmatkaa,tosin poika on jo silloin yli 1v..

  6. voin samaistua moneen kirjoittamaasi😂kolmen alle 4 vuotiaan lapsen kotiäitinä…kun lapset nukkuu niin hömppää tv.stä eikä ketään iholle hetkeen😅 ja hyvä ruoka parempi mieli illalla😂😂

  7. Mun mies ei juurikaan tee kotitöitä, mut se tekee ne ”miestenhommat” jota omakotitalosta löytyy aikas paljon. Yleensä kun mä olen sille vihainen, se alkaa pyykätä ja siivota… Se vasta on ärsyttävää 😀

  8. Siis just näin, ihan kuin mun suusta! Hetki yksin kiitos! Tulee ihan syyllinen olo edes ajatella näin, mutta odotan jo vähän miehen tulevia työreissuja. Saa ihan luvan kanssa olla yksin, kun lapset nukahtaa. Ei tartte selitellä, eikä myöskään tehdä kompromisseja. Ja taas toisaalta, vitsi että on ollut välillä kivoja iltoja, kun mies on hoitanut tiskikoneen tai laittanut pyykit kuivumaan. Silloin ihan oikeasti tulee rakkauspuuska ja ihan mielellään on toisen kanssa. Ainakin hetken 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 44
Tykkää jutusta