Paluu menneisyyteen.. Kun mies lyö…..

sisltää kaupallisia linkkejä*

Jokaisen meistä tulisi oppia arvostamaan itseään elämän jossain vaiheessa juuri sellaisena kun on. Toisilla se tulee ihan luonnostaan, mutta toisilla ei. Osalla minäkuva on hakusessa jopa läpi elämän. Kenenkään ei tarvitse joutua kokemaan ihmissuhteissa henkistä eikä fyysistä väkivaltaa. Se on asia mikä jättää todella pahat arvet ihmiseen. Aika usein kun kuulee tarinoita esimerkiksi perheväkivallasta on mukana vielä alkoholi. Asian ei kannata antaa jatkuvan, koska se e ole sallittua. Se on rikos, mistä kuuluu saada rangaistus. Tähänkin on onneks olemassa apua.

Mää oon seurustellut joskus aikoinaan pojan kanssa kuka oli väkivaltainen. Se suhde oli muutenkin aivan kamala. Nyt aikuisena  mietin, että miksi olin siinä niinkin pitkään. Pelkäsin ja suojelin häntä samaan aikaan. En tiedä mikä ihmiseen menee siinä tilanteessa. Ehkä tässä oli juurikin sellainen kirjaimellinen viha rakkaus suhde, mistä ei vaan jotenkin osannut päästää irti. Tällä kundilla oli ollut todella vaikea lapsuus, mikä vaikutti hänen omaan käytökseen. Oli alkoholismia ja ainakin hänen puheistaan ymmärsin että  myös heitteelle jättöä. Hän asui isovanhemmillaan, koska oma äiti ei pystynyt huolehtiin hänestä ja isä ei ollut kuvioissa. Tarinat mitä hän kertoi lapsuudestaan oli kamalia. Näin jälkeenpäin ajatellen ehkä säälin häntä liikaa. Halusin auttaa siinä pahassa olossa, mutta se oli täysin mahdotonta.  Enhän minä ollut hänelle sitä pahaa oloa aiheuttanut, vaan joku aivan muu, mutta olin se kuka sai kärsiä niistä seurauksista. Kun tajusin sen päätin lähteä.

 

En ole koskaan elämässäni tapellut niin paljon, kuin silloin vuoden aikana. En ole varmaan koskaan puolustanut ketään ihmistä niin paljon kuin silloin, koska pelkäsin joka saatanan päivä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Poliisit oli usein selvittämässä asioita ja se tuntui jo jotenkin normaalilta. Mää annoin tälle ihmiselle kodin ja koitin opettaa normaaleja arvoja, tavallista elämää ja mitä siitä sain.. Iskun jos toisen.

Mää jouduin muuttamaan pois mun omistusasunnosta, koska hän riehui rappukäytävässä ja kodissani. Jos en päästänyt sisälle hän rikkoi rapun lasin. Kun Muutin uuteen asuntoon nukkui hän autossa oveni edessä kun en päästänyt sisään. Hänellä ei ollut kotia minne mennä ja käytti reilusti alkoholia, jolloinka ei ollut kerta eikä toinen kun joku hänen kavereistaan raijasi hänet mun oven taakse. Hän jopa yritti tappaa itsensä luonani, joka oli aivan karmea kokemus. Olen aivan jumalattoman onnellinen, että se ihminen ei ole mun elämässäni enää millään tapaa läsnsä. Jouduin hakemaan oikeudesta hänelle lähestymiskiellon, mihin se koko kamaluus sitten vihdoin loppui.

Iskua tuli milloin kaukosäätimellä ja milloin yritettiin kuristaa. Se oli hirveetä ja mietinkin nyt kuinka hienosti olen siitä päässyt yli ja selvinnyt. Menetin silloin paljon ystäviä, jotka koitti mulle sanoa moneen kertaa, että lopeta se suhde ja lähde, mutta en uskonut. Mun olis pitänyt luottaa heihin ja mua kaduttaa se vieläkin todella paljon. Jouduin hakemaan ammattilaiselta apua ja mua ei todellakaan hävetä sanoa sitä ääneen. Haluankin rohkaista teitä jokaista tekemään samoin ja hakemaan apua. Kukaan teistä ei ole ongelman kanssa yksin. Suomi on Euroopan kärkimaita lähisuhdeväkivaltatilastoissa: 30 prosenttia naisista on kokenut nykyisen tai entisen kumppanin tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Kirjoitan usein kuinka tärkeää tasapainoinen lapsuus lapselle on ja tässä hyvä esimerkki jos se ei sitä ole, mitkä voi olla seuraukset.

Ehkä tämä taas avaa minusta hieman enemmän, että en pyytele sen kummemmin anteeksi sanojani jos joku tulee mua tänne blogiin arvostelemaan. Tiedän oman arvoni eikä mun tarvitse kuunnella kenenkään tuntemattoman ihmisen arvostelua, mikä on myös tietyllä tapaa henkistä väkivaltaa.

Oletko koskaan kuullut Nollalinjasta? https://www.nollalinja.fi

Paljonko henkistä väkivaltaa kannattaa sietää?
Kauanko seksuaalisesta väkivallasta kannattaa vaieta?
Montako lyöntiä voi laskea vahingoksi?

Ei yhtään.
Valitse Nollalinja. Soita. 0800 005 005

Kuuntelemme ja autamme sinua ammattilaisvoimin.
Kellon ympäri, vuoden jokaisena päivänä.
Voit soittaa maksutta ja nimettömästi. Puhelu ei näy puhelinlaskussasi.

 

Nollalinja auttaa:

  • naisia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa
  • kaikkia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa läheisessä ihmissuhteessaan
  • väkivaltaa kokeneiden läheisiä
  • ammattilaisia ja viranomaisia, jotka tarvitsevat neuvoja asiakastyöhönsä

Nollalinjalle soittaminen on ilmaista. Kun soitat Nollalinjalle, saat keskustella tilanteestasi, kokemuksistasi ja peloistasi puhelinpäivystäjän kanssa. Päivystäjämme ovat ammattilaisia, jotka kuuntelevat, tukevat ja neuvovat sinua vaikeassa tilanteessasi.

Sinun ei tarvitse kertoa puhelimessa nimeäsi. Päivystäjä ei myöskään näe puhelinnumeroasi puhelun aikana eikä sen jälkeen. Puhelusta ei jää jälkeä puhelinlaskuusi.

Voit keskustella päivystäjiemme kanssa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Vaikka aihe on todella vakava ja moni saattaa jopa hävetä sitä, niin koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua. En osaa edes kuvitella millaista olisi olla vaikka lapsena perheessä, missä esimerkiksi isä hakkaa perheen äitiä. Se olisi varmasti jokaiselle perheenjäsenelle shokki. Jos asiaa ei pääse kenenkään kanssa purkamaan (mahdollisesti koskaan), niin mietin vaan mitä kaikkea se voi ihmiselle aiheuttaa.

Onneksi meillä on olemmassa apua tähän vakavaan ongelmaan ja kehoitankin kaikkia rohkaistumaan ja ottamaan askeleen ulos oravanpyörästä. Kenenkään meistä ei kuulu sietää väkivaltaa!

Oon onnellinen jos tämä mun entinen poikaystävä on löytänyt omaan elämäänsä tasapainon ja on muuttunut ihmisenä. Tietyllä tapaa toivon hänella vain kaikkea hyvää. Kuitenkin toinen puoli mussa käskee sanoa hänelle: haista vittu.

Mää oon todella onnellinen mun nykyisestä ihanasta miehestä Juusosta. Vaikka meissä kaikissa on pieniä vikoja, niin rakastan häntä silti juuri sellaisena kun hän on <3. Mun ei oo kertaakaan tarvinnut pelätä tässä suhteessa ja oon aina saanut tukea, kun sitä olen tarvinnut. Mää tiedän, että Juuso rakastaa myös mua sellaisena kun oon <3 Kaikilla pitäisi olla niin <3 On myös mahtavaa olla vahva nainen <3

Mun paita on Junkyardilta* Käy tsekkaamassa ALET TÄÄLTÄ*

-umppu

Edellinen postaus: Like a Virgin

 

 

primebody

9 vastausta artikkeliin “Paluu menneisyyteen.. Kun mies lyö…..”

  1. Mä erosin vasta nyt, no kax ja puolivuotta sitten. 10 vuotta parisuhteessa, jossa 2 ensimmäistä jozka viikkoista väkivaltaa, mustelmat hienosti kaulasta alaspäin jotta saa peitettyä. Seuraavat vuodet oli vähemmän, mutta henkistä. Sitten tasaantui muutamaksi vuodeksi, joten kuvittelin kaiken olevan hyvin. Tuli lapsi ja raskausaika kunnon helvettiä, vaikka tekemällä tehty (vuosi) sitten tasaantui kun poika syntyi, kahdeksi vuodeksi. Sitten alkli taas ja ymmärsin lähteä.
    Nauran edelleen tälle, mulla meni 10 vuotta hukkaan, no sain kumminkin aarteen, eli lapsen. Mietin vieläkin kuinka tyhmä olin kun en lähtenyt jo kauan kauan sitten, en osannut, en uskaltanut yms typeriä tekosyitä. Sitten vasta sain järjen päähäni kun viimeisen iskun teki, mulla oli lapsi sylissä.
    Nyt olen minä ja lapsi turvassa. Olen onnellisesti naimisissa, joo siis ihan eri ihmisenkanssa. Mutta lapsi ja isä ovat tekemisissä. Mies on hyvä isä lapsellee, meillä on hyvät välit, johtuneeko siitä että voi menettää kaiken, mutta lapselle en kerro isänsä väkivalta taustaa, korkeintaan kun on 18 jos silloinkaan. En halua isän ja pojan välille mitään.
    Huh pitkä tarina mutta jos jotain kamalaa, jotain hyvää myös. Lapsi ja lapsuudenkaverinkanssa naimisissa.

  2. Ei jestas mitä olet käynyt läpi… Onneksi olet löytäny rinnallesi oikean rakkauden ja elät vahvempana kuin koskaan.
    Nyt ymmärrän paremmin ehkä joskus ilmenevää ”kovaa kuortasi”… 🙂
    Olen itse riutunut suhteessa, jossa oli väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, myös seksuaalista. Tapahtumista on jo monta vuotta, mutta viimeksi viime yönä näin painajaista jossa palasin menneeseen.
    Olen monesti miettinyt juurikin noiden painajaisten myötä pitäisikö mennä puhumaan ammattilaiselle. Näkökulmasi lasten tasapainoiseen tulevaisuuteen on kyllä niin totta…

    Jotenkin haluaisi vain unohtaa, eikä halua edes kertoa mitä on kokenut. Joskus koen jonkin sortin kiitollisuutta kokemastani, koska se opetti mitä en ainakaan tältä elämältä enää koskaan halua.

    • Itse koen asioista puhumisen jo hyvänä terapiana. Esim kun sulle/sun blogiin avauduin, meinasin facebookin kautta laittaa että uskaltaako tätä julkasta, mutta terapiaa se mulle on. Kiitos ihanasta blogista
      Jatketaan elämää entistä vahvempana ja nautitaan siitä mitä ollaan saavutettu☺

  3. ”Tietyllä tapaa toivon hänella vain kaikkea hyvää. Kuitenkin toinen puoli mussa käskee sanoa hänelle: haista vittu.”

    Tämä lause tiivistää omat ajatukseni nykypäivänä, neljä vuotta sitten tuli itsekin lähdettyä väkivaltaisesta suhteesta. Upea ja avoin kirjoitus, oot kyllä rautainen muija!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 65
Tykkää jutusta