Edes se yksi yö…..

 

Voin vaan todeta, että väsymys on sairaus eikä se lähde pois kun nukkumalla. Asia mistä ruikutan jatkuvasti, mutta kun se vaivaa niin perkeeleesti. Näin väsyneenä keksii vaikka sun mitä ja mietinkin kun koirille ja kissoille ja ties mille on olemassa hotelleja, niin miksei vauvoille :). Sinne voisi viedä vauvan nukkuun ja se syötettäisiin yöllä ja äiti sais edes yhdet katkeamatomat unet viikossa… Onko liikaa pyydetty? Mulla on sentäs mahdollisuus nukkua välillä päivällä, niinä päivinä kun Vivian on päikyssä, mikä pelastaa mut mahdolliselta uupumukselta. Muuten en kertakaikkiaan selviäisi. Vauvan yöt menee vaihdellen. Riippuu aina moneltako itse pääsen nukkumaan, mutta välillä on ollut öitä, kun olen herännyt vain kerran syöttämään. Juuri kun käy vauvan kanssa hyvä säkä niin neiti näpsäkkä tepsuttelee juuri sinä yönä meidän huoneeseen. Koitan saada sen vain nukahtamaan, kun en jaksa mitään helvetillistä yöshowta ja loppupeleissä homma menee niin, että nukun itse jalkopäässä Koskisen känsästen jalkojen kanssa.. (ei vaan ei sillä oon känsiä)

Kuva Noora Näppilä

 

Lapsen kanssa valvomista ei voi oikein verrata unettomuuteen ainakaan omasta mielestä. Tässä tapauksessa voisit nukkua, mutta jokin pitää sua hereillä väkisinkin. Kun sua kokoajan imetään fyysisesti (imetys) ja henkisesti niin kohta ei jää jäljelle kun kuiva akka.. Juusolla on koulua joka toinen viikonloppu ja mulla on mahdollisuus nukkua joka toinen viikonloppu edes muutama tunti pidempään, jolloin saan vähän pidennettyä yötä, mutta ei sekään ole sama. Kun vauvan kanssa herää yöllä, niin joka kerta ei se uni tule heti ja yöllä saattaa tulla valvottua jopa 2h imetyksen jälkeen…. vaikkei haluaisi.

Mitenkä miehillä puuttuu kokonaan jokin sensori aivoista (huumori) että ne ei jumalauta herää mihinkään. Vaikka kaksi lasta huutais samassa sängyssä korvan vieressä, niin Koskinen hyvällä säkällä pieraisee ja kääntää kylkeä.. Vai onko siinä alitajunnassa se oletus, että ei mun tarvi kun toi herää kuitenkin. Joskus kuulen jonkun miehen sanovan, että nukuin aika huonosti viime yön.. se on hetki kun Umppu vois tökätä tikulla silmään :).

Valokuvaus: Noora Näppilä
Kuvaus Noora Näppilä

Onneks kevät tekee tuloaan ja valoisa aika lisääntyy kokoajan. Toivon, että edessä on huikea kesä lasten kanssa ilman valvomisia. Parasta on se, että saa olla pihalla raittiissa ilmassa mielin määrin ja lapset saa purkaa energiaa. Toissapäivänä oltiin Leos leikkimaassa, kun tuntui että seinät kaatuu päälle. Vili halus ottaa oman kaverin mukaan, koska Vivianin seura on kuulemma niin läälyä.. Lähdettiin kadella autolla, koska eihän meille mahdu kukaan kyytiin, kun takapenkki on täynnä erilaisia istuimia. Sielä lapset viuhto meneen minkä kerkes. Me ei kovin usein käydä noissa lasten paikoissa, mutta tota paikkaa voin suositella. Plussana ehdottomasti on se, että sielä voi olla rattaat mukana. Paikka on uusi ja puhdas ja sielä on jotenkin tilaa kaikille. Alueella on vielä erikseen alle 5-vuotiaille paikka, missä toki on usein vanhempiakin.

Meillä alkaa varmaan Vivianilla esiintymään pientä uhmaa. En jaksa uskoa, että tämä käytös johtuu vauvasta, koska muuttuu aina vaan pahemmaksi. se tulee yleensä siinä 2-vuoden molemmilla puolilla.. Lapsi alkaa pikkuhiljaa hieman itsenäsitymään ja oma tahto alkaa muodostumaan.. Voitte kuvitella kuinka innoissani olin, kun meillä opitiin sana EI..

 

Kuva Noora Näppilä
Kuva Noora Näppilä

 

Itsenäistyminen lapsella on kaikista voimakkainta usein äidin kanssa, koska se on lapsen lähin ihmissuhde.. Se on kyllä huomattu. Miks TAAS se isä pääsee helpolla? 🙂 Musta onkin nyt ollut kiva kun meillä on ollut porukkaa kylässä tai päiviin oon treffannut muita mammoja, koska silloin Vivian on kun ihmisen mieli. Säästyn siis itse samalla niiltä raivareilta. Tässä on kuitenkin meneillään sellainen kissa/hiiri leikki. Me vanhemmat asetetaan ne rajat lapsille.

Meillä ei ole koskaan ollut tapana kysyä lapsilta Haluaisitko mennä nyt nukkumaan, vaan me sanomme, että nyt on nukkumaanmeno aika. Moni ei ehkä näe noissa kummoista eroa, mutta niissä on suurikin ero. Toisessa lapsi saa vallan ja toisessa aikuinen. Sama se on missä asiassa tahansa.. Ollaan sitten jossain lastenpaikassa, niin emme kysy haluaisitko lähteä kotiin, vaan me lähdetään 10 min kuluttua kotiin. Lapsi ei vielä ymmärrä kaikkea, eikä sen kuulukkaan. Turha uhkailu on myös ihan turhaa ”jos et nyt lopeta niin”…… Moni tietää itsekkin, ettei aio toteuttaa sitä ja siltä menee täysin merkitys.

Meillä ei osata vielä puhua, mutta ymmärretään hyvin. Koitetaan kokoajan käydä selkokielellä läpi asioita. Jouduin kokemaan ensimäiset elämäni kaupparaivarit Vivianin kanssa… Se ihmisten tuijotus… HUH..  Tiedän, että edessäni on haastavia vuosia, mutta toivon taas että jollain saralla, kuten tässä nukkumisessa pian helpottaa.  Vivianilla puhkeaa vasta nyt hampaita, vaikka se on jo heinäkuussa 2.v. Tähän asti on rokattu 4:llä hampaalla.. Ne tulee nyt sitten kaikki kerralla..

Tälläinen tilitys tälläkertaa 🙂

 

 

-Umppu

primebody

17 vastausta artikkeliin “Edes se yksi yö…..”

  1. Tää sun teksti on aivan kuin mun suusta! I feel you! Meillä uhma alkoi keskimmäisellä 1,5vuotiaana ja nyt 2v ja 5kk jatkuu vain. Vauvan tulo syyskuussa löi hälle viimäsen pisaran ja arki välillä aivan helvettiä. Mukana menossa myös (onneksi) suht rauhallinen 4-vuotias. Mutta joku kirous siinä on, että jos
    vauva nukkuu niin varmasti joku muu herättelee yöllä ja mies vain kuorsaa.
    Suuret tsempit sinne valvomisten keskelle! Nautitaan auringosta ja koitetaan kerätä voimia ❤

  2. Miksi et laittaisi juusoa hoitamaan öitä? Menisit itse toiseen huoneeseen nukkumaan että saisit nukuttua katkotta ja juuso heräisi syöttämään vauvaa? Näin me miehen kanssa ainakin tehtiin kun oma väsymys alkoi olla liikaa, kannattaa rohkeasti antaa isällekin vastuuta! Toivottavasti saat nukuttua 🙂

  3. Itsekin nyt juuri 1v täyttäneen kanssa puoli vuotta valvoneena tiedän täsmälleen mistä puhut. Meillä on myös 4 muuta lasta joista 2 nukkuu edelleen huonosti.. mut tää nuorimmainen, huhhuh! Ihan hulluja öitä, herään n. 5-6 kertaa yössä ja nukutan lasta uudestaan 15-60min.. eikä kerkeä välttämättä nukahtaa edes välillä kun lapsi huutaa taas. Lääkärissä käyty, terve on, unikoulua yritetty mut viikossa ei ainakaan mitään muutosta ole tapahtunut. Tänään soitin perhetyöhön et jos joku vois jonain aamuna tulla klo 8 ja ottaa lapset hoitoon niin saisin edes silloin nukkua.. alkaa oleen olo kuin kuminauhalla joka on vedetty ihan kireeks. Tarvii jotain helpotusta ennen ku napsahtaa lopullisesti.

    Kyllä unen merkitys on ihan valtava. Muuten meilläkin kaikki niin hyvin mut huomaa et kun ei saa nukkua, koko maailma muuttuu niin mustaksi. Joskushan tämä helpottaa ihan varnasti mut se ei tässä sumussa paljon lohduta.
    Joten i feel you, tsemppiä vaan meille!

  4. Mulla ja ukolla on 2kk tyttö ja voin samaistua tohon kylen kääntöön.. ite saatan herätä jopa 10min ennen tyttöö koska tiiän että kohta on aika syyä, tai sitte se kerkee ihan hiljaa ääntää sängyssä että ois aika syyä ni oon jo haukkana ylhäällä.
    Mua ihtiä ärsyttää se kans kun ukko sanoo että ei nukkunu kunnolla, tai jos ite sanot että oot helv*tin väsyny valvottua vauvan kans yöhön asti ni vastaus minkä saat on ”no empä mäkään oo nukkunu sen enempää” vaikka todellisuudessa se ukko nukkuu joka ikinen yö paremmin ku ei herää syöttämään.. ja meillä siirryttiin pulloruokintaan 2-3vk iässä.. mutta eiköhän se vielä helpota meillä kaikilla äiteilläkin ehkä jossain vaiheessa.

    • Kiitos:D välillä on semmosia sanojaki välissä josta ei jotkut ymmärrä mitä ne tarkottaa, mutta yritän kirjottaa suht. ”Oikein” muille. Se jäi vielä laittamatta että täällä herätään öisin aikalailla 3tunnin välein, pari kertaa jopa 6 tuntia ollu syötön välissä. Ekat viikot oli pahimmat kun esikoinen niin ei osannu tulkita sitä itkua eikä tienny miten auttaa mahavaivasta. Jos oikeen muistan teijän kuopus synty marraskuun lopulla? Meillä joulukuun alussa heti en nyt muista kerkesitkö kirjottaakki omasta synnytyksestä ennenku itellä se oli eessä, mulla synnytys kalvojen puhkasuun asti kivuton (sairaalaan tullessa olin 7cm auki) sain ite spinaalin ku epiduraalin laitto epäonnistu 2kertaa, onneks ei jääny synnytyksestä kammoo ni uskaltaa sen toisenki lapsen tehä myöhemmin:D loppuun vielä että kiva kun vastasit! Moni bloggaaja ei vastaa kommenteihin, mitä itekki joillekki kommentoinu niin 1 vastannu kerran ja usiasti oon kommentin jättäny:)

  5. Täällä myös väsymys vaivaa ! :/ tsemppiä sinne! Ja nimenomaan, onneksi kevät tekee.tuloaan ja sen avulla jaksaa edes hieman paremmin. Kuopus nyt 1 v & 7kk ja edelleenkään ei nuku öitä rauhassa ja nätisti :p

    Laura, Tehtävänimikkeenä Laura blogi

  6. Feel you! Rakas poikani nyt vähän vajaa 10.5kk on nukkunut vasta viimeisten 2vkn aikana jopa 2h putkeen kun saatiin imetys lopetettua… tähän mennessä herännyt 30min-60mkn välein huutamaan joka yö.. mut hei nukuin tässä yks yö 6h putkeen ja taas on kohta viikon sillä jaksanut! 😀

  7. Tunnen sun tuskan. Paitsi mulla ei ollut kahta isompaa lasta, kun valvoin vauvan kanssa. Ekat puoli vuotta olin ihan kuoleman kielissä, kun kävin lopulta niin ylikierroksilla, etten osannut nukkua edes niitä pätkiä mitkä vauva nukkui. Odotin vaan että kohta se taas herää.

    Välillä nukuin unilääkkeillä ja mies hoiti vauvaa. Kyllä se siitä lopulta helpotti, onneksi ennen kuin päässä napsahti. Imetys loppui, vauva nukkui korvikkeella pitkät pätkät, ja minäkin opin taas jotenkuten nukkumaan.

    Tuo valvominen oli niin kamalaa että meille ei tule lisää lapsia (on siihen muitakin syitä).

    Toivon että saat pian levättyä!

  8. Vaikka en ole kokenut samaa täysin kuin sinä, niin uskon ymmärtäväni sin fiiliksen, koska mun suurin pelko oli, että meillä käy näin, kun ollessani raskaana, selvisi että yhden esikoisen sijaan tuleekin kaksoset. Mulla on suunnaton onni, että meillä mies vähintään kerta viikkoon antaa mulle sen kokonaisen yön tai jos se ei onnistu, niin pitkän aamu unen. Mun useiden ystävien miehet on myös tollasia superunikoskisia että vaik he ovat meillä yötä, eivät tiedä yhtään, että meillä on yöllä ollut korvia huumaava itkumusikaali. Joten on onni että mies on hieman heikompiuninen.
    Toivon sulle kuitenkin superisti tsemppiä! Olet mahtava!

  9. mun piti jo kauan sitten kirjoittaa, että meillä on samanlaiset vartalot nyt sun kans, olen 50 vee ja eli ei pahat. kovat treenit ovat jo alkaneet täällä, biksu kuntoon kesäksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 41
Tykkää jutusta