Kuinka olen muuttunut äitinä?

SAMSUNG CAMERA PICTURES

 

 

Eilen oli juhlapäivä, sillä siskontyttöni täytti jo 11-vuotta. Musta tuntuu, että siitä on ihan hetki aikaa kun hän syntyi ja vuodet todellakin vierii kovaa vauhtia. Se oli se entinen Umppu kuka tiedon saapuessaan istui Bar Passionissa siiderillä. Niin tunteikas hetki sai kuitenkin silmäkulmat kostumaan. Nyt kun tätä omaa arkea pyörittää niin salaa mielessään toivoo, että lapset olisi jo isompia, mutta taas toisaalta jos 11 vuotta tuntuu siltä, että se oli ollut juuri äsken niin samalla kädet ristissä toivoo, että älkää lapset koskaan kasvako aikuisiksi. Mielessä vilisee ne tyttö ja poikaystävä kandidaatit…… ja mietin, koska musta tulee jo mummo 🙂

 

SAMSUNG CAMERA PICTURES

 

Silloin kun Vili on vielä pieni oli kaikki todella helppoa. Kuten olen sanonut on hän ollut maailman helpoin lapsi eikä juuri koskaan ole ollut mitään ongemia, eikä hän ole juurikaan sairastellut. Silloin me Juuson kanssa oltiin vielä nuoria ja elettiin hyvin erilaista elämää. Me saatettiin joku ilta päättää, että lähdetäänpäs kaupunkiin.. Soitettiin aina mummolle, että ottaisitko Vilin hoitoon ja se kävi sille aina. Nyt ei tulis pieneen mieleenkään tehdä mitään vastaavaa, tai no voisin soittaa ottaako joku lapset hoitoon, mutta menisin itse nukkuun :).

 

Silloin kävin paljon enemmän bilettämässä, ( en nyt kuitenkaa joka viikonloppu) mutta toki sekin väheni kun alkoi mun fitness innostus. Voin melkein laskea kahden käden sormilla mun baarissa käynnit viimeisen 6:n vuoden aikana. Mua ei kaduta että tuola on yön pikkutunneille asti tullut joskus  ravattua, koska nykyään ei ole mitään mielenkiintoa mennä sinne. Olen myös joskus tehnyt baarissa hommia ja ehkä sekin vaikuttaa asiaan. Kun odotin Viliä poistui silloin baareista tupakanpoltto ja kun menin ensimäistä kertaa baariin haisi sielä hajuvesi ja pieru 🙂 mikä ei sekään houkuttele..

Nyt arvostan paljon enemmän niitä hetkiä, kun saa istua ystävien kanssa ehkä lasi tai kaksi viiniä seurana. Baariin meno aina lässäyttää tunnelman ja en halua maksaa siitä, että joku surutta kaataa juomia mun päälle ja tuuppii. Pääsee vielä ajoissa nukkumaan, koska jokainen aamu äidin velvollisuus kutsuu.
SAMSUNG CAMERA PICTURES

SAMSUNG CAMERA PICTURES

 

Kun tulin ensimäistä kertaa äidiksi olin kaikista asioista paljon tarkempi. Muistan kun Vili oli hoidossa olin tehnyt minutti aikataulut hoitopaikkaan ja pakkasin kaikki ruoat mukaan ja olin aivan ressissä kokoajan. Toinen lapsi on aivan eri ja et saa sydäriä, jos se vähän itkee. Kaikki muuttuu rennommaksi ja varmaan kolmannen kohdalla on jo liian rento.

Olin silloim todella aktiivisesti mukana esim päiväkodin vanhempainyhdistyksessä, mutta nyt tuntuu että informaatioo tulee joka helkkarin tuutista. On Vilmat ja Hilmat, kasvunkansiot, reissuvihot, monisteet, lappuset, harrastukset ja ja ja. Koitan vain pysyä perässä. Kaikki aika kun kotona ollaan, niin ollaan ns. aktiivisena ja tehdään jotain ja sitten ne pakolliset on hoidettava silloin kun lapset nukkuu.

 

SAMSUNG CAMERA PICTURES

 

Vihdoin lomat on ohi ja se arki alkaa rullamaan ja saan ehkä vähän levättyä ja tehtyä omia rästihommia, mitkä vaatii hieman ajatustyötä.  On paljon töihin liittyviä juttuja, mutta en yksinkeratisesti voi tehdä niitä tässä metelissä ja kun vauva on kokoajan tississä kiinni, kun takiainen niin ei siinä paljon s-posteja lähetellä saati soitella minnekkään kun tilanne saattaa muuttua sekunnissa.
SAMSUNG CAMERA PICTURES

 

Yhden lapsen kanssa ajatteli monestakin asiasta, että kyllä lapsi tulee siinä mukana, niin asiat on kääntynyt niin, että mennään aina lasten ehdoilla ja vahemmat roikkuu siinä mukana. Jos joku ei sitä ymmärrä niin olkoot ymmärtämättä. Useasti kuulee lauseen, laitat ne lapsen jonnekkin hoitoon: MUTTA KUN EN HALUA… Mua ei nyt huvita kamalasti mitkään illan istujaiset, jos sielä ei oo hyviä tyyppejä ja jos  tilaisuus ei  oo sellainen minne oikeasti haluan mennä. Ja totuushan on myös se, että ei tästä niin vaan lähdetä. Vili menee jo ihan omalla painolla, mutta Vivian on hieman haastava nukkumaan mennessä ja muutenkin tällä hetkellä ja vauvaa en vielä todellakaan laittaisi minnekkään. Kuun lopussa mulla on yhden pirskeet, mutta ne on meillä jotenka hommat saadaan hyvin lutvittua. Onhan tässä oltu 3 vuotta kuskina niin kai sitä voi silloin tällöin hieman juhlistaa.
SAMSUNG CAMERA PICTURES

 

Mutta kokonaisuudessan koen, että musta on tullut äitinä rennompi ja huolettomampi ja kärsivällisempi. Olisin ennenvanhaan menettänyt hermoni niin pienestä verratuna nyt, että.  Äitinä olo on ihanaa ja palkitsevaa, mutta myös todella haastavaa. En odota sitä hetkeä kun kaikki kolmesta on samaan aikaan kipeenä ja hyvällä säkällä vielä itsekkin tai jotain muuta, mikä varmasti on vielä joskus edessäpäin.

Mutta ehkä jokaiselle äidille voisin sanoa, että ei se lapsi kuole jos se vähän inahtaa 😉
SAMSUNG CAMERA PICTURES-Umppu

primebody

Yksi vastaus artikkeliin “Kuinka olen muuttunut äitinä?”

  1. Olen samaa mieltä, että lasten kanssa arjessa täytyy mennä lasten ehdoilla. Oli niitä yksi tai viisi. Eiköhän sen jokainen vanhempi ymmärrä. Ainakin meillä arki on paljon helpompaa ja lapset pysyvät tyytyväisinä kun eletään heidän ehdoilla. En osaisi kuvitella hankkivani lapsia ja ajatella, että voin edelleen tulla ja mennä ja olla samalla tavalla miten ennen lapsia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 38
Tykkää jutusta