Moni on aivan kauhuissaan mun elämästä…..

 

Paljon pyydetään odotusaikaan liittyviä postauksia. Mun on ehkä jo hieman hankala kirjoittaa siitä, koska ympärillä tapahtuu niin paljon kaikkea ja en ehdi ”keskittymään  tähän raskauteen vaan se kulkee tässä mukana. Mää oon hyvin pitkälle tunne eläjä ja ajattelen aina, että kaikki järjestyy. Jos stressaisin omaa elämääni etukäteen niin olisin jo jossain  muualla… Mulla oli taas tänään verikokeet, missä otettiin verinäyte, mistä katsotaan onko kysta hyvä vai pahalaatuinen. Mulla oli jo alusta asti tunne, että tässä ei ole mitään hätää, jotenka en jaksa miettiä koko asiaa. Viikko on aikaa odottaa kunnes saan tulokset.

IMG_3526

Vaikka oon just ollut raskaana niin oon unohtanut taas kaiken. Muistin sentään hakea äitiysrahaa :), että selviän hengissä äitiyslomalla. Paljon ihmisiä kiinnostaa mitenkä aion handlata tän perheen paletin ja moni on nyt huolissaan musta. Voin sanoa helpotukseksi: turhaan. Moni on luullut, että tämä kolmas lapsi oli jotenkin vahinko (ehkä kirjoitukseni antoi niin ymmärtää??), mutta se oli täysin suunniteltu. Jo ennenkuin lapsentekoon ryhdyttiin oli mulla oltava suunnitelma. Yrittäjänä pitää huomioida miljoona muuta seikkaa, kun vain se raskaus. Mun on myös pakko elää hetkessä ja se hetki oli nyt.

Vili aloittaa syksyllä kakkosluokan. On ollut ihanaa olla kotona, kun se tulee koulusta ja vaikka se ei sitä itse myönnä, niin on se siitäkin ollut kivaa, että äiti on kotona. Saan vielä olla suurimman osan kakkosluokkaa kotona. Vivian aloitaa nyt tarhan elokuussa ja on sielä 3-4p viikossa. Hän on niin soputuvainen olento, että en jaksa uskoa, että tarhan kanssa tulee sen kummempia ongelmia. No mitäs sitten tapahtuu, kun kolmas lapsi syntyy on se kaikkien kysymä kysymys ja huolenaihe..

Näillä näkymin aion jatkaa Vivianin kanssa päiväkotia minimillä. Syy siihen ei ole ”äidin oma aika”, eikä myöskään se että lapseni saa päiväkodissa virikkeitä, mitä en voi/jaksa itse lapselleni tarjota, vaan syy on täysin ja vain ja ainoastaan työ. Vaikka yritykseni pääkallopaikka sijaitsee Tampereen keskustassa niin teen päivittäin töitä (tilaukset, hallinnolliset asiat, kirjanpito, päivitykset, palaverit yms) kotona. Vaikka olisin kuinka äitiyslomalla, niin yrityksen asiat on hoidettava. Näitä päiviä tarvitsen maksimissaan 2 per viikkoa. Olen myös miettinyt, jos saisin vaikka jonkun opiskelijan yms kuka voisi tulla meille hieman jeesiin (korvausta vastaan) niin hommat olisi kotonakin helpommat hoitaa.

Olen myös suunnitellut tätä asiaa etukäteen, koska kolme on eri asia kun kaksi ja olen oikeastaan vasta totuttelemassa kahteen ja kohta niitä onkin kolme :). Mulla on ollut työharjottelussa useita vuosia opiskelija nimeltä Vilma. Vilma valmistuu nyt viikon päästä ja nappasin hänestä heti kiinni. Vilma aloittaa meillä työt, kun itse jään äitiyslomalle, jolloinka mulla on aina liikkeessä apukäsi auttamassa ja kenelle voin delegoida asioita. Tämä asia helpottaa mun elämää aivan tuhottoman paljon ja antaa myös mulle ihan erilaisen mahdollisuuden olla kotona. IMG_3571

 

Mää pidän mun työstä todella paljon ja haluan varmasti tehdä satunnaisia päiviä töitä myös äitiyslomallanikin, mutta en samassa määrin, kun nyt. Oli todella raskas vaihe, kun Vivian ei nukkunut kunnolla puoleen vuoteen ja käyt itse samalla töissä niitä kamalia 12h työpäiviä…

Mää en jaksa paljonkaan miettiä, että mitä jos ja mitä jos. Asiat näkee sitten ja niiden kansa eletään. Mää uskon, että kaikki menee hyvin ja vauva arki alkaa pikkuhiljaa taas luistaan. Kaikki on itsestä kiinni ja siitä, kuinka siihen asennoituu.

Mulla on vieläkin niin epätodellinen olo, koska mun raskaus on täysin oireeton, mutta onhan niistä oireistakin saanut joskus kärisä. Nyt ehkä ymmärrän niitäkin blogien kirjoittajia, jotka haukkuu raskaana olevat äidit kenelle on tullut reilummin painoa, että he ovat lasikoa läskejä (no en helvetissä ymmärrä), jos raskaus on oireeton.

Mulla oli lähtöpaino sama kun Vivianista, eli 58 ja nyt viimeviikolla neuvolassa oli 62kg. Mä salaa toivon, että jos ensimäisestä tuli 30kg. Toisesta 20kg, niin jos tästä tulisi vain 10kg. Aluksi mulla oli vahva tyttö tunne, mutta se on vähän muuttunut pojaksi, jotenka saa nähdä. Rakenneultra on heinäkuussa, jos sinne jaksaisi sinnitellä.

Nyt on pakko painella pehkuihin, sillä meillä on koko perhe kipeänä paitsi Juuso. Mulla on aivan järkyttävät sittepöly, poskiontelo yms jutut ja lapset on kuumeessa…. Toivottavasti parannutaan, koska ollaan menossa Lauantaina Vilin kanssa JVG:n keikalle 🙂

-Umppu

 

 

primebody

7 vastausta artikkeliin “Moni on aivan kauhuissaan mun elämästä…..”

  1. Jos joku sen handlaa niin sinä rakas Umppu !! Oot sellanen pakkaus etten toista tiedä !!! Hallittu kaaos on se mikä pitää sut virkeenä! !
    Taas Kreetalla muistin miks niiiin paljon tykkään susta …sä vaan oot niin aito ja ihana ihminen !!
    Toivottavasti kohta nähdään 💖

  2. Kivoja nää raskausarvista postaukset. Oliko sulla jo imetyksen jäljiltä alkanu menkat kun rupesitte yrittämään kolmatta?

  3. Eläimet viedään tarhaan ja lapset päiväkotiin tai hoitoon. esim. päivähoitolaki, päiväkoti, lastenhoitaja, päivähoitomaksut, ja kyllä ymmärrän että on myös lastentarhanopettaja mutta juurikin tästä syystä nimikettä ollaan vaihtamassa.

    • Voi herranjumala, mihin kaikenlaisiin pikkuseikkoihin ihmiset jaksaa tarttua. Mun ymmärtääkseni tuo tarha on sanana sitäpaitsi murretta, jota aikalailla joka paikassa Tampereen ynpärillä pienen lapsen hoitopaikasta käytetään. Esimerkiksi itse olen Jyväskylän seudulta kotoisin, ja meidän sekä kavereiden perheissä puhutaan päiväkodista tai päivähoidosta, mutta sitten taas Valkeakoskella asuvat sukulaiseni puhuvat tarhasta.

    • Mää oon aina käyttänyt sanaa tarha ja musta kuulostaa oudolta sanoo vaikka päivähoito. Oon ihan lapsesta asti käyttänyt sitä sanaa.

  4. Kyllä ihmiset jaksaa nähdä vaivaa muiden asioista 😀
    Mä en ainakaan näe mitää syytä, miksi et handlais arkea myös kolmen kanssa.
    Ja ne lapset kasvaa ja arki helpottuu taas ensimmäisen vuoden jälkeen niin paljon 🙂

  5. Onhan se totta, että pieni ikäero on raskas. Ensin Äidille kun on raskaana jo ennenkuin on edellisestä toipunut, sitten sille pienelle josta tuleekin äkkiä ”iso” vaikka on lähes vauva vielä..ehkä ihmiset vaan haluaa ihan hyvällä kertoa kun teillä on kuitenkin kokemusta vain isosta ikäerosta joka on monella tapaa helpompi. Itsellä on kaksi ekaa lasta pienellä ikäerolla ( 1,5 vuotta ) ja tämä kolmas on sitten isommalla ikäerolla toisiin eli ihan kokemuksesta kerron 😊 Hyvin kaikki menee se on varmaa mutta ns käsityö eli lastenhoito lähes tuplaantuu kun on kaksi vaipoissa, puettavana ja syötettävä. Ps. Tarha nimitys on kyllä jotenkin kauhea, päiväkoti kuulostaa heti mukavammalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta