Vangin tarina osa 2

Tämä on osa 2. Lue ensin osa 1 niin pääset mukaan tekstiin TÄÄLTÄ

Mulla oli eilen mielenkiintoinen päivä. Ovikello soi aamulla 9 aikaan ja oventakana seisoi Sami Valonen. Sami tunnetaan myös lempinimellä Välkky 🙂 mistä lie nimi tullut. En muista koska me ollaan edellisen kerran nähty, mutta tuntui kun siitä ei olisi kulunut aikaa ollenkaan. Sami on aivan huippu tyyppi, eikä tilanne ollut puolin tai toisin mitenkään kiusallinen. Itsehän olin rennosti yöpuku päällä.

Kutsuin itse Samin meille, sillä minua kiinnosti hänen tarinansa ja halusin kirjoittaa siitä ja murtaa ihmisten ennakkoluuloja vankeja kohtaan.  Tein virallisen haastattelupyynnön, mikä piti hyväksyä Samin vankilan esimiehellä. Oli mahtavaa, että lupa myönnettiin. Näin jo heti Samista  ensi silmäyksellä, että hän on muuttunut mies. Siihen se veti pitkäkseen meidän lattialle ja alkoi isällisesti juttelemaan Vivianille. Ehkä joku saattaa ajatella, että miten uskalsin päästää sen kotiini tai lähelle lastani, mutta miksi en olisi. Kun tiedät, että ihminen ei ole sisimmässän paha, vaan on tehnyt vaan vääriä valintoja. Luotan omiin vaistoihin ja tunteisiin ja nyt ne oli vain ja ainoastaan positiivisia.

Sami on jotunut ensimäisen kerran vankilaan 17-vuotiaana. Sami aloitti käyttämään huumeita jo nuorena ja siihen tuli nopeasti mukaan rikollisuus. Rahaa piti saada huumeisiin ja jostain oli saatava kiksit elämään. Rikoksien tekeminen toi uskomattoman jännityksen elämään ja ehkä vankilassa istutut reilu 10 vuotta kertookin sen puolestaan. Sami on kuitenkin aina tiennyt, että tämä on vain vaihe hänen elämässää, koska hän päätti, että ei aio olla narkomaani koko elämäänsä. Samilla oli mahdollisuus vankilassa hoitojaksoon ja pääsi huumeista eroon v.2005. Vankilassa on päihdeohjaaja, tukihenkilöitä, psykologi ja psykiatri, mitkä keskittyvät päihdeongelmaisiin vankeihin.

 

Tässä on muutamia projekteja, mitä vangit on touhunnut.

 

Mua itseäni kiinnosti, että mitä vankila on hänelle opettanut ja vastaus oli hyvinkin yllättävä: ei mitään. Vankilassa ei ole mitään hienoa. Sellit ovat pieniä ja kolkkoja ja kaikissa ei ole edes vessaa. Joskus sitä jotui ”käymään paskalla” ämpärissä minkä päälle laitettiin pussi ja kun tarpeet oli tehty ”heitettin jänis” ikkunasta. Eli suorilta käsin luulot pois niiltä, ketkä kuviteelevat sellien olevan kun hotellin huoneet. Samia ei ole koskaan pelottanut mennä vankilaan.

Sami on saanut tuomioita omaisuusrikoksista, pahoinpitelystä ja varkauksista. Hän istuu niistä edelleen tuomioita. Kysyinkin sitä, että eikö rikolliset halua vankilaan usein takaisin. Vastaus oli että haluaa, mutta en minä. Vankilassa on helppo olla. Ainut mikä sieltä puuttuu on naiset. Sun ei oikeastaan tarvitse itse tehdä sielä mitään. Vankilassa  saattaa myös katkeroitua helposti ja viha yhteiskuntaa kohtaan kasvaa. Osa vangeista saattaa myös laitostua. Tämä oli itselle mielenkiintoinen lause ja kysyinkin mitä se tarkoittaa. En ollut koskaan tullut ajatelleeksi, että kun vapaus koittaa esimerkiksi pitkän tuomion jälkeen niin sillloin ”tehdäänkin äkkiä kaikki itse”. Joillekkin saatta olla suuri järkytys käydä itse kaupassa ja vielä tehdä se ruoka, niin hullulta kuin se kuulostaakin. Joudut hoitamaan kaikki asiat itse, mitkä on tavallaan ennen tehty sun puolesta. Olet itse vastuussa kaikesta. Ainoita tavallisia ihmisiä  vankilassa on vartijat. Kontaktia aulkomaailmaan et saa. Vanki saattaa olla kopissa jopa 23h vuorokaudessa. Sellit ovat niin pienet, että levittämällä kedet osut seiniin molemmin puolin. Kotiin saat soittaa 3 kertaa viikossa 10min kerralla.

12688389_10208568197264105_6723428816156352903_n

Mikä sitten vankilaan on vienyt kerta toisensa jälkeen? Haluttiin olla kovia äijiä. Se oli jopa pientä kilpailua kuka on tehnyt eniten rikoksia ja kuka pahimpia. Niiden seurauksia ei ehkä silloin ymmärretty ja niillä kerskuttiin. Nämä vuodet oli sekaista aikaa. Samin mielestä kuitenkin rikollismaailma on pelkkä illuusio.

Mua itseäni kiinnostaa Samin tarina, koska se ei ole enään sama kun mitä se on ollut. Samin elämässä tapahtui suuri muutos reilu vuosi sitten kun hänelle syntyi maailman suloisin poika Joel <3. ”Se hetki kun sain pojan syliini, koko elämäni muuttui”. Kaikki asiat muuttui todellisiksi. Sillon hän päätti, että hän aikoo olla kunnon isä omalle lapselleen. Samilla on myös kaksoistytöt ja  kysyinkin mikä ero oli kun poika syntyi ja vastaus oli taas rehellinen: olin selvinpäin.

IMG_0698 IMG_0699

Sami tiedostaa, että hänen tyttäret on hänelle todella vihaisia ja hänellä ei itsellään sanat riitä kertomaan, kuinka pahoillaan hän on siitä, että ei ole ollut läsnä tyttäriensä elämässä. Sami on kiitollinen siitä, että tyttärillä on rakastava ja hyvä äiti, sekä hyvä isäpuoli. Mitä tapahtuu Samin vapauduttua tyttärien ja Samin suhteelle on vielä suuri kysymysmerkki. Olin vaistoavinani, että sydämessään Sami salaa toivoo, että tytöt antaisi hänelle edes joskus anteeksi ja hän saisi olla läsnä myös heidän elämässään.

Pojan syntymä oli käännekohta elämässä kaikipuolin. ”Kaikki muuttui siitä hetkestä, kun sain oman poikani syliini”. Se oli jotain sanoinkuvailemattoman ihanaa.  Sami ei enään kaivannut sitä rikollismaailmaa ja on ymmärtänyt, että tavallinen arki saattaa olla jopa jännittävää. Hänestä on hienoa, että hän oppii jokapäivä jotain uutta yhtä paljon kuin hänen oma poikansa. Nyt hän on huomannut mitä oikea rakkaus todella on pojan myötä ja se on tunne, mitä hän ei ole koskaan aiemmin kokenut. Hän kokee syyllisyyttä siitä, että ei ymmärtänyt sitä silloin kun tytöt syntyi.

Sami on tällä hetkellä avovankilassa, minne hän on päässyt 10.3.2015. Muutama vuosi takaperin hän päätti ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä elämälleen jotain konkreettista. Kaikki lähtee itsestä. Hän haluaa, että hänen lapsillaan on jotain mitä hänellä itsellään ei koskaan ollut.

Sami kertoi, että äidin kanssa on  välit hyvät, mutta jos palataan hänen omaan lapsuuteen niin isäpuolen kanssa oli hieman ongelmia. Oma isä oli paljon ulkomailla töissä ja välillä tuntui, että on täysin yksin. Hänestä tuntui silloin, että häntä ei kunniotettu, rakastettu ja huomiotu, mikä ajoi hänet rikollisuuden pariin.

Sami opiskelee tällä hetkellä. Se on ensimäinen kerta elämässä kun koulu oikeasti maistuu hyvälle. Sami on Ojoisen avovankilassa ja opiskelu on sieltä käsin mahdollista. Sami olisi pääsyt  kouluun jo vuonna 2014, mutta se ei ollut silloin mahdollista . Haku kesti  yhteensä 2,5 vuotta. Hän kokee tällä hetkellä, että häntä kohdellaan kun ihmistä. Ojoisilla on reilu 50 vankipaikkaa. Se on Suomen vapain avovankila. Sinne on mahdollisuus päästä matalamman turvaluokituksen vaativat vangit.

Hänellä on omat avaimet selliin ja sielä saa vapaasti liikkua. Aamulla  klo 6.45 seistään rivissä satoi tai paistoi. Silloin katsotaan, että kaikki on paikalla. Usein herätyksen jälkeen Sami painaa fillarin alle ja pyöräilee koulun penkille. Koulu on kuulemma niin siisti juttu, että ei edes 30 asteen pakkanen saa miehen intoa laskemaan, vaan perse huurussa pyöräillään edelleen. Sami on aiemmin käynyt hieroja koulua, mutta joutui lopettamaan sen omien ”vammojen” vuoksi. Sami pääsee tänä vuonna koevapauteen ja tuomiot on lusittu toukokuuhun 2017 mennessä.

IMG_0697

 

Tietenkin kysyin, että miten pystyt olemaan varma, että et palaa entiseen elämään enään? Hän kertoi, että on löytänyt uuden jutun, mistä saan ne kiksit siinä elämässä ja se on esiintyminen.

Samilla on tapahtunut aivan käsittämättömän upeita juttuja elämässä ja hänestä tehdään tällähetkellä elokuvaa. Tästä lisää seuraavassa osassa…..

Samia voi seurata instagramista @valonens ja hänet löytää myös facesta omalla nimellään Sami Valonen. Musta on ollut hieno lukea kommentteja ensiäisen kirjoituksen jälkeen, sillä kaikki on olleet vain positiivisia.

-Umppu

 

 

 

primebody

5 vastausta artikkeliin “Vangin tarina osa 2”

  1. Olen lukenut blogiasi alusta asti ja nyt pakko kiittää mahtavasta postauksesta. En toki tarkoita että muissa postauksissa olisi ollut jotain vikaa, mutta tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Hauska lukea muiden mietteitä ja mielipiteitä kyseisestä aiheesta. Uskon että jokainen ansaitsee uuden mahdollisuuden ja on täysin itsestä kiinni miten elämää haluaa jatkaa. Itse tutustuin syksyllä mieheen joka oli juuri päässyt koevapauteen. Muistan omat fiilikset kun mies kertoi menneisyydestään ja mikä hassuinta ensimmäiset ajatukseni olivat mitä muut ajattelisivat minusta kun kuulevat että tapailen rikollista. Päätin kuitenkin antaa mahdollisuuden ja olla ajattelematta miehen menneisyyttä. Olen myös päässyt seuraamaan läheltä muiden vankien saapumista siviiliin ja huomannut miten vangit todella laitostuvat. Odotan innolla seuraa postausta <3

  2. On tullut muutaman kerran Ojoisilla vierailtua ja pakko todeta, et tuntui kun ne kundit olis ollut leirikoulussa. 😀 oikeasti paikka mihin viittii lastenkin kanssa mennä, toisin kuin suljetut vankilat. Ojoisilta pääsee myös perhetapaamiseen viikonlopuksi Vanajalle, missä myös oikein miellyttävät puitteet koko perheen viikonlopunviettoon maalaismaisemissa.

  3. ”kävelen vartian edellä pitkän käytävän päähän, jossa minut päästetään paksuilla betoni seinillä ja useammalla turvalasilla
    varustettuun huoneeseen, ovi painetaan kiinni.
    Huoneeseen astuessani näen lasien välistä toisella puolella samanlaisessa kopissa istuvan kaverini.
    Ihmisen johon luotan täysin, ihmisen joka on sisältä hyvä sydämminen,
    ihmisen jota en ole tuominnut vaikka tiedän miksi tapaamme tässä tilassa,
    ihmisen joka on minulle yhtä tärkeä tälläkin hetkelläkin kuin vapaana ollessaan.”

    Kirjoitin ylläolevan tekstin omaan blogiini loppuvuodesta kun olin käynyt tapaamassa ystävääni. Se tyhjyyden tunne kun haluaisit vielä lähteissä halata, mutta et saa siihen mahdollisuutta.

    Ystäväni on istunut nyt 6kk ja todennäköisesti pääsee pois viimestään syksyllä. Vaikka kyse ei ole ” pitkästä” ajasta on odottaminen aina oma hommansa ja kun et voi olla yhteydessä sillon kun haluat ja puhelut on lyhyitä. Sosiaali ohjaaja ei myönnä tapaamista, koska meillä ei ole tai ole ollut yhteistä osoitetta vaikka olisin valmis ajamaan 850km sen takia.

    Sillon kun ollaan tutustuttu yhteiset tutut käskivät miettimään toisen kerran kannattaako. Ja edelleen jos kerron, että ystäväni on linnassa saan pitkiä katseita ja samalla minut yhdistetään millon minkälaiseen rikollisporukkaan.

    Kuitenkin tämä mennyt 6kk on lähentänyt meitä entisestään, enkä koskaan ole ajatellu hylkääväni sen takia, että on joskus tehnyt virheitä. Olen tyytyväinen, että omaan erinlaisella taustalla olevia ihmisiä kaveripiirissäni

  4. Vitsi nyt on kyllä mielenkiintoinen postaussarja! Vankilamaailmasta kuulee yleensä hirveän vähän, ja oma käsitys siitä perustuu vain ennakkoluuloihin ja stereotypioihin. Olisi kiva kuulla, mitä sami ajattelee Suomen vankilajärjestelmästä ja sen toimivuudesta vankien palauttamisesta taas normaaliin elämään! Lisäksi onko hänen mielestä Suomen vankilatuomioiden pituudet oikeudenmukaisia/sopivan pituisia. Näistä kahdesta ekasta jutusta on tullut niin hyvälle mielelle, kun joku oikeasti pystyy muuttamaan elämänsä suuntaa aivan vastakkaiseen! Ja kiitos myös avoimuudesta 🙂

  5. Nyt täytyy sanoa että kyllä on umppua viety ihan 5-0. 🙂 tästä ei ole kuin 3 vuotta kun välkky jäi vankilomilta menemättä takaisin ja oli siis karkuteillä pitkän aikaa ja kyllä tän herran näki silloin millon missäkin aineissa pitkin ravintoloita.että ei ole ollut päihteetön 2005 vuodesta asti niinku laitoit.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta