Kun se vaan itkee

Sisältää kaupallisia linkkejä

 

Ihana arki palasi taas kuvioihin. Tällä viikolla ei ole sen kummempaa ohjelmaa. Muutama vieras tulee kylään, mutta saa olla vain kotona ja relata. Kisa viikonloput on aina todella rankkoja ja usein ne on niille ”huoltajille” paljon rankempia kun itse kilpailijoille. Tai itse olen kokeillut molemmat puolet ja puhun vain omasta kokemuksesta. Tänään on ohjelmassa kassien purkua ja meikkisiveltimien pesua, mitkä on edelleen tiineenä tossa eteisessä. Seuraavat kisat onkin sitten keväällä ja onneks siihen on vielä hetki aikaa :).

IMG_6979
Just ennen kuvaa irrotin irtoripset hahahah

Nukuttiin koko yö ja jatkettiin sittä yhteentoista asti Vivianin kanssa. Mun olo alkaa ehkä edes vähän helpottaan tai ainakin hikoilen ihan hulluna. Kipeenä ei ole koskaan kivaa olla. Odotan niin innoissani parin viikon päästä tulevaa tyttöjen reissua Lånvikiin. Mennään sinne ihan täysin rentoutuun ja nautiskeleen. Joskus tekee hyvää arjen keskellä saada pieni irtiotto kaikesta ja juuri nyt olen sen tarpeessa. Huomaan Vivianista sen, että jos olemme päivän vain kotona niin kaikki on hyvin, mutta jos on jotain ohjelmaa keskellä päivää tms niin vauva on heti paljon rauhattomampi ja itkuisempi. En muistanutkaan, kuinka raskasta on olla vauvan kanssa ja olla itse kipeä samalla aikaa. Meillä on tullut nyt kaksi aivan järkyttävää huuto kohtausta, enkä keksi syytä mistä ne voisi johtua. Huomaan, että toisen lapsen kohdalla otan ne paljon rennommin ja voin pitää huutavaa lasta sylissä pitkiäkin aikoja hermostumatta, mutta eihän se koskaan kivaa oo. Kamalintahan sinä on aina se kun ei tiedä mistä itku johtuu.

En tiedä onko muilla äideillä sama ongelma, mutta jos lapsi itkee niin sen on oltava nimenomaan mun sylissä eikä kenenkään muun. Mulla menee ihan totaalisesti hermot, jos vaikka Juuso koittaa rauhoitella vauvaa. En voi vaan olla vieressä.. Mikähän siinäkin taas on 🙂

IMG_6932
Kapalopussi <3 loistokeksintö

Oon onnellinen siitä, että ymmärrän itse kun väsymys alkaa painaan ja osaan himmata tahtia. Toki on tilanteita, mitkä on pakollisia ja omat velvollisuudet on aina hoidettava. Olen myös koittanut opetella pyytämään apua silloin kun sitä tarvitsen. Aina sitä jotenkin kuvittelee, että oma elämä on välillä turhankin haastavaa, mutta kaikki me taistelemme samojen asioiden puolesta. Kaikilla on ne pyykit ja ruoanlaitot ja lasten nukkumaan menot jne. No tää on vaan yks vaihe elämässä. Mun arvostus kotiäitejä kohtaan nousee kokoajan. Ja suosittelen jättämään välillä ne miehetkin lasten kanssa kotiin niin ehkä hekin alkavat joskus ymmärtämään, millaista se kotona oleminen on.

 

ALEBANNERIETUSIVU_8

 

Palautuminen raskaudesta jatkuu edelleen pikkuhiljaa ja kohta voin jo käyttää mun vanhoja vaatteita. Se mitä on todella ikävä on farkut.En tiedä miksi mulle on hirveä ongelma ostaa ”liian isoja” eli ei sitä omaa kokoani, vaan mun on pakko sulloutua joko kokoon s tai xs mitä en todellakaan vielä ole.  House of brandonilla on nyt ALET sieltä voi tehdä vaikka mitä löytöjä. Sieltä löytyy myös ehdottomasti parhaat farkut, mitä olen nyt itse käyttänyt. DR.Denimit mihin pääset TÄÄLTÄ Farkut on napakat ja venyvät ja näihin saan ahdettua isommankin hanurin. Pidän myös farkkujen korkeasta vyötäröstä.

 

bbde5472e070004d9677085af1135656-2

 

Talvi tulee kovaa vauhtia ja viime talvenhan olin raskaana, joten on aika hieman päivittää talvitakkeja. Ehdottomasti toivelistalle menee puolitoppis. Mitä vanhemmaksi tulee nin takin helma pitenee 🙂 En voisi kuvitellakaan käyttäväni talvella lyhyttä takkia niin, että kyljet olisi vielä paljaana niinkuin joskus teininä. Kaiken lisäksi se on ruman näköistä. Takkiin pääset TÄÄLTÄ

 

b08aa9cc7f239ee5e1f6b52371cfb36c

 

Oon koittanut saada itseäni niskasta kiinni joka päivä, että lähtisin vaunulenkille. Viime viikolla päätin, että tämän viikon pyhitän liikunnalle, mutta tulin sitten kipeeks. Jos se oli joku merkki ylhäältä hahah 🙂 En jaksa ottaa liikunnasta kuitenkaan mistään sen kummempaa stressiä, koska tässä on monta muutakin asiaa hoidettavana. Palaudutaan omalla painolla ja rauhakseen. Jo ajatus jostain sali treenistä tai saati sitten kisa dieetistä etoo. Onneks meitä tänne maailmaan mahtuu kaikenlaisia ihmisiä ja onneks me ei olla samanlaisia. Kun tossa viikonlopun sivusta seuranneena katselin sitä riisikakkujen puputusta niin ihan hyvillä mielin söin tänään ruikkarin oivariinillä ja oltermannilla 🙂

Ehkä siis tyydyn vain nettishoppailemaan urheilu vaatteita ja kuvittelen mielessäni, että näytän super hyvältä 🙂

Löysin aivan sairaan mageen paidan Ellokselta. Paitaan pääse TÄÄLTÄ ja se on vielä Alessa.

35-4632

 

Ja pitkähihaisen, mitkä aion tilata ehdottomasti itselleni. Pitkähihaiseen pääset TÄÄLTÄ sekin on Alessa. Joskus kannattaa tarjoushaukkailla ja tehdä super hyviä löytöjä.

 

15-4262

Mun pitäis nyt yllättäen alkaa siivoaan, joten ei muutakun kaikille ihanaa päivää <3

-Umppu

primebody

10 vastausta artikkeliin “Kun se vaan itkee”

  1. Siis hep täällä toinen ! Jos Mikael hermostuu/ itkee niin kukaan ei tietenkäänn osaa häntä rauhoittaa muu kun mää. 😂😊 Se on joku äidin vaisto hommeli ettei kukaan muu osaa mukamas rauhottaa toista ! Onneks toi ukko välillä sanoo et hei nyt mää rauhotan tän 😊👍

  2. Mä niin tiedän ton tunteen kun toinen itkee eikä pysty katsomaan vierestä 😀. Ja sen kun odottaa että saa ne farkut jalkaansa, mä puolivuotta synnytyksestä oon jo farkuissa mutta kyllä sitä ooteltiinkin! Eikä voinut ostaa mitään väliaikaisia housuja 😂. Muita kuin strech jumppahousuja. Kyllä se siitä, täytyy vaan aatella että pikkuhiljaa 😊.

    • Hosut on ainakin mulla itellä kokoa xs. s olisi muuten hyvä, mutta puntti on jo mulle liian pitkä.

  3. Meillä on ihan sama homma, että jos vauva (2vk vanhempi kuin Vivian) itkee kovasti, on mun pakko ottaa hänet omaan syliini ja rauhoitella! 😀 en myöskään pysty kauaa ainakaan katsoo ja kuuntelee vierestä kun huutaa isänsä sylissä. Usein, lähes aina rauhottuu muutenkin paljon helpommin mun sylissä 😀 Sun blogia on kiva seurailla varsinkin nykyään, kun on samanikäiset lapset! 🙂 realistisesti ja positiivisesti vaikutat kirjoittavan! 😊

  4. Veikkaanpa itkun syyksi rotarokotetta… Meilläkin iski nämä ikävät sivuvaikutukset vähän viiveellä ja löysin netistä paljon samankaltaisia kokemuksia. Helpottanee viikossa-parissa 🙂

    • En itseasiassa ajatellut ollenkaan, että se voisi olla rokotteista. Ne oli jotenkin niin epänormaaleja itkukohtauksia ja mietin ettei vaan oo jo eka korvatulehdus tms

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta