Se todellinen synnytyskertomus :)

Vauva on kuin ihmisen mieli <3 ja mää olen aivan myyty. Voiko jotain noin ihanaa ja rauhallista olentoa olla maan päällä?  Se pehmeys ja tuoksu on jotain uskomatonta. Voisin vain tuijottaa ja hymyillä.

Kaikkia aina kiinnostaa synytys (tai no ei kaikkia) ja kerron mitenkä se omani meni sitten loppujen lopuksi 🙂 Sisältää kaikkea 🙂 Me mentiin sairaalaan Maanantai aamuna ja ihan sen vuoksi koska mun olo oli niin tukala. Varmasti muistatte mun päivitykset ja synkän mielen ja sen jatkuvan valituksen raskaudesta. Kun päästiin synnärille tehtiin mulle sisäinen tutkimus, joka on tapa jos sinne menee ja yhtään epäillään mitään. Luulin että mulla oli aamulla mennyt vähän lapsivettä, mikä ei sitten kuitenkaan pitänyt paikkaansa. Mut tutkittiin ja samalla ultrattiin, missä havaittiin vauvan keskimitan todella alhainen lukema ja istukan virtauksissa hieman jotain häikkää. Tutkiva lääkäri selvitti onko tilaa ja kysyi sopiiko mulle, että synnytys käynnistetään ja sehän sopi, sillä olin enemmän kuin valmis. Raskaus oli siis tässä vaiheessa mennyt 5 päivää yli ja  mun mitat oli 155cm ja paino tasan 80kg

IMG_4058 IMG_4059 IMG_4066

 

Mulla oli todella kevyitä supistuksia ja mulle laitettin illalla ballonki, mikä on hieman luonnollisempi tapa käynnistää synnytys kun lääkkeet. Jos puhun rehellisesti niin se on  vähän pala puutarhaletkua, mikä tungetaan tortuun ja se täytetään vedellä  toisesta päästä:) letkun toinen pää teipataan sun reiteen kiinni ja päähän laitetaan kumihanska 🙂 🙂  mulla se aiheutti ihan järkytävät supistukset ja niitä tuli todella tiuhaan. Juuso oli  edelleen mun mukana ja sanoin että lähdetään käveleen, koska en voinut vaan maata. Mentiin sairaalan aulaan, missä luojan kiitos ei ollut kun yks mummo ja pappa, koska kun mulla tuli supistus niin samalla mulla tuli varmaan kymmenen ihan järkyttävää pierua jotka oikein kaiku siinä korkeassa ja avarassa aulassa. Sain niin hirveen naurukohtauksen, että nauroin, pierin ja itkin samaan aikaa ja Juuso jo luuli että paskoin housuuni 🙂 Sitten yks kaks se ballonki lumpsahti ulos ja jäi killuun mun reiteen ja koko hauskuus, pierut ja supistukset loppu siihen 🙂

 

IMG_4079

Siinä ei sitten muu auttanut kun Juuso lähti kotiin nukkuun ja mää jäin yöksi sairaalaan. Oli kyllä piiitkä yö jonka nukuin pienissä pätkissä. Naapuri kuorsas kun traktori ja pakko oli hakea korvatulpat keskellä yötä. Mutta aamulla fiilis oli jo ihan toinen, koska mulle tultiin heti sanomaan että kohta lähdetään saliin ja soita miehes paikalle. Juuso lähtikin samantien tulemaan. Vili oli innoissaan, koska sai olla mummulassa yötä 🙂

Päästiin suoraan synnytys-saliin ja päivä alkoi sillä, että mulla puhkaistiin kalvot, eli lapsivesi. Se ei tunnu miltään ja se laukaskin mulle supistukset. Pian tehtiin tarkastus ja olin avautunut 3cm.. Mulle alettiin laittamaan lisäksi oksitosiinia, mikä käynnistää synnytyksen. Supistukset muuttui todella voimakkaiksi ja sain heti kipupiikin, mikä on ihan mun suosikki. Menee kuuppa niin jumiin, että se on juuri sopiva synnytykseen. Ei mennyt kauaa kun pyysin jo epiduraalin, koska kivut meni niin kovaks ja olinkin jo auennut 8cm. Synnytys eteni hurjaa vauhtia ja huusinkin jo että mun on nyt pakko ponnistaa.

IMG_4162

Ponnistusvaihe oli todella nopea, mutta sitäkin kivuliaampi. Ja jos olen täysin rehellinen niin tuntui, että mun persus halkee. Supistuksia tuli kokoajan ja varmaan 9:llä vauva tuli jo pihalle. Sain vauvan heti rinnalle, muuta hän oli aika sinertävä ja ei hengittänyt kunnolla, joten se vietiin hetkeksi saamaan lisähappea. Kun synnytys on ohi niin sen jälkeen tulee ulos vielä istukka, mikä tuntui yhdeltä märkäpierulta sen pungerruksen jälkeen. Onneksi ei tullut sen pahempia repeemiä, että selvittiin vain parilla tikillä.

IMG_4215

 

Olin kyllä niin sekaisin lääkkeistä ja koko synnytyksestä, että hetki meni toipuessa. Päästiin osastolle ja meitä tulikin samana päivänä sukulaiset katsomaan. Mun oma vointi oli ihan loistava ja ette usko miltä tuntuu taas kävellä. Päästiin Torstaina kotiin ja nyt muutaman päivän jälkeen pakko sanoa, että elämä on vaan ihanaa. Oon jo touhunnut vaikka mitä kotona ja huomenna meen jo töihin tekemään muutaman asiakkaan. On ihanaa olla oma itsensä ja se että voi liikua <3 Olen nukkunut molemmat yöt vauva rinna päällä ja herännyt enne vauvaa.

11659464_10153177475509118_8927289010675342951_n 11742623_10153177788549118_146720846563059978_n

Nyt meidän prinsessa on muutaman päivän vanha <3 Tähän voin vaan todeta, että oli tämä aika moinen projekti, mutta kaikki on sen arvoista. Maito on lähtenyt hyvin nouseen ja ollaankin nyt oltu aika paljon tissillä, että se lähtisi oikein kunnolla käyntiin. Aion nyt täys imettää ainakin nämä ensimäiset kuukaudet ja jos tulee hetkiä, että en ole kotona niin Juuso voi antaa pullosta pumpattua maitoa. Imetys ei ihan sujunut vanhasta muistista ja taas kaikki ohjeet on ihan täysin muuttuneet. Nyt ei saisi antaa tuttia ollenkaan, kun vasta kuukauden iässä, mutta minä annoin. Aion muutenkin käyttää hyväksi havaittuja juttuja enkä toimi jonkun joka vuosi vaihtuvan tilaston mukaan. Myöskin rintakumi oli täysin nou nou ja viimeksi sitä oikein tyrkytettiin kaikille. Itse aloitan imetyksen sillä ja jätän sen sitten pois kun siltä tuntuu. Se on jokaisen ihan oma asia ja mielestäni tärkeintä on vauvan ja äidin hyvinvointi ja se, että vauva saa ruokaa.

Mulla oli aivan mahtava kätilö, joka hoiti hommansa niin loistavasti, että kiittelinkin häntä moneen otteeseen synnytyksen jälkeen. Kaikki meni loppupeleissä hyvin ja nopeasti. Nyt alamme pikkuhiljaa totuttelemaan vauva arkeen, mikä on taas uutta ja ihmeellistä.

-Umppu

primebody

29 vastausta artikkeliin “Se todellinen synnytyskertomus :)”

  1. Onnea koko perheelle kauniista prinsessasta! Ja minkä upean isoveikan hän omaakin, vau! Rakkautta ensisilmäyksellä! <3

  2. Hei..
    Halusin tulla tuohon imetykseen muutaman jutun antamaan kun sen on tälle äidille kovin ihana ja tärkeä aihe.
    Kerrottiinko sinulle miksi tuttia ei suositella alussa vauvalle? Ihan sen takia että vauva voi hämääntyä siitä että tuttia ja tissiä syödään erillätavalla. Toisia vauvoja se voi häiritä niin paljon, että alkavat oikkuilla rinnalla. Toki jokaisen vauvan äiti on paras tulkitsija kenelle vauvalle tutista voi olla ”haittaa”. Eli siis siksikään ei suositella, jotta vauva ja äiti pääsevät kiinni imetyksen ja imuote vakiintuu! Ja jos imuote kokoajan häiriintyy se voi haitata maitotilausta, aiheuttaa äidille nännikipuja yms.
    On oikein hyvä että olet päättänyt tehdä juuri niinkuin teille on parasta. Imetyksen suhteen on vain hyvä muistaa ne prioriteetit mitä tietyistä vaihtoehdoista voi seurata. Imetykseen on saatavilla hirveästi tutkittua tietoa ja tukea. Tiesithän, että Suomessa toimii vapaaehtoisia imetystukiäitejä auttamassa erilaisissa imetysasioissa ja pelkkänä vertaistukena myös, tukea on siis tarvittaessa tarjolla! Imetys on ihanaa kun sen oikein oivaltaa

    Onnea vauva-arkeen tyttö näyttää kovin viehättävältä 🙂

    Terkuin 14kk imettänyt äiti

    • Joo kyllähän ne kaikki kerto janperusteli. Jotenkin vaan hullua kun ne muuttuu joka vuosi ka tuttia on syöty vuosikymmenet. Meillä on nyt lähtenyt kaikki sujuun hyvin joten ainakaan täällä se ei ole haitannut imuotetta 🙂

  3. Heips!
    piti kommentoida tuota tuttia. synnytin täällä Porissa 10kk sitten ja neiti joutui teho-osastolle suoraan synnäriltä. siellä laitettiinkin oikeastaan heti tuti suuhun. ja rintakumia tyrkytettiin koko ajan. teho-osastolle koko suku sai tulla katsomaan, mutta synnyttäneiden osastolle ei ollut mitään asiaa. jännää, että näin paljon vahtelee menettelytavat.
    toisaalta ensimmäisenä yönä, jonka nukuimme yhdessä sellainen oikea hardcore-kätilö väkisin laittoi käärön kainalooni. no meistä kumpikaan ei nukkunut sinä yönä. ”tässä sairaalassa ei vielä yksikään äiti ole nukkunut ilman lasta kainalossaan”. että näin.
    ps. hirveästi onnea!

  4. Heei Umppu kuule… Mä en kestä tätä sun tapaa kirjoittaa, saat niin ikävistäkin jutuista niin hitsin hauskan kuullosta että oksat pois 😀 koska kuka muu bloggari sanoo että sen persus tuntu halkeevan? Noniimpä, ei välttämättä ihan jokaikinen käyttäis just näitä sanoja! Mutta IHANAA, että sä käytät, koska olet niin rempseän oloinen muutenkin. Halusin vain mainita, että tämänkin postauksen kivuliaalta kuullostaneet kohdat sai mut hieman tyrskimään, kiitos ja anteeksi… 😀

    Sekä tietysti paljon onnea perheenlisäyksen johdosta ja iloa arkeenne <3

  5. Oikein paljon onnea koko perheelle pienestä prinsessasta. Nauroin ihan ääneen sun kertomusta sairaalan aulasta ja oon täysin samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa. Sulla on ihan huikee tapa kirjoittaa En pystynyt nauramatta lukeenkaan tota ääneen kun mies kysyi että mitä naurat Jatka samaan malliin!

  6. Onnea ihan hirmusti koko perheelle!ja hienoa että kaikki meni hyvin,aika iso tyttö kuitenkin sun kokoon nähden,yliaikasuus on niin ressaavaa aikaa,mulla on viidestä kolme mennyt yliaikaseks..
    Ja tutti ehottomasti!vauvoilla on imemisen tarve se on tiedetty aikojen alusta asti!
    Nauttikaahan vauvantuoksusta koko perhe!

  7. Pauliina..luuletko että neuvoloissa ei noita asioita jo kerrota?oikeesti suomessa ei varmaan kukaan äiti pääse synnyttämään ennenku noi perusjauhannat on kerrottu. Ja moni äiti ottaa itekin selvää. Kuten umppu sanoi ottaa hän käyttöön hyväksi todetut jutut. Eli apuvälineet on keksitty ihan avuksi. Kaikkea hyvää.onnea umppu!

  8. Hahah nauroin koko ajan kun luin tätä, sulla on niin hyvä tapa kirjoittaa! 😀 näin ei vielä synnyttäneenä odotan innolla miltä se tulee joskus näyttää ja luulen että käyn mielessäni silloin tätä postausta..:DD kiitos taas ja paljon onnea prinsessasta<3

  9. Meinas aamiaismurot tulla sieraimista kun luin tämän synnytyskertomuksen Kiitos aamun avauksesta. En ehtinyt aamulla kommentoimaan. Mutta koko päivän oli hersyvän hauska olo kun muistin tämän sun kirjoituksen

  10. Mä oon jonkun verran seuraillu sun blogia oman ”pulleudenkin” takia ja sit frendit suositellu. Mä nauroin aivan pissat housussa tolle sun kertomukselle… Voi luoja… Toi pieru & nauru juttu 😀 😀 huikeeta vauva aikaa 🙂

  11. Ai että…. hervotonta tarinaa.
    Täällä samat, lapsi ja mies ihmettelee mitä hirnun ja vesi tulee silmistä:). Luin sitten tarinaa ääneen ja kiemurtelin. Lopuksi en enää edes muistanu mitä kaikkea muuta olin lukenut kun oli vaan niiiiiin mahtavaa nauraa IHAN vääränä. Onnea koko perheelle ja ihanaa kun jaoit tämän kanssamme:).

    Mira

  12. Onneaonnea teidän perheelle:)
    Tuli hyvin mieleen oma synnytyksen käynnistys. Minusta balongi oli kun kotimainen omena:D Elämäni hirvein kävelyretki jätskiä oli kun tuo omena oli siellä. Oli todella ansaittu fazerinatuutti.
    Sinulla on ihana tyyli kirjoittaa, niin elävää ja rennosti kirjoitettua tekstiä. Kiitos.

  13. Ihanaa, kun joku kirjoittaa näistä niin rehellisesti ja häpeilemättä! Oli kyllä huippu teksti! Pakko oli nauraa ääneen niin, että vedet valuu silmistä.

  14. Onnea pienen tytön vanhemmille 🙂

    Meillä on sama homma, 4 viikkoinen poika, täysimetys päällä ja kovasti esikoisen kanssa on pää pyörällä kaikkien imetysohjeiden ja tuttilupien kanssa 🙂 Tsempit siihen, että saat vauva-arjen ja työn sujumaan yhdessä, istekin olen kovasti yrittäjähenkinen (perhefirma) ja tässä on jo sunnuntait tehtyä töitä, itselle se työ on tärkeää ja auttaa pitämään pään kunnossa 🙂

  15. Oi,mitä ihania uutisia täällä onkaan! Hyvän kuuloinen synnytys sinulla ja todella kaunis vauva! Mun kaikki 7 vauvaa on olleet sellaisia punanaamoja ja turvonneita ekat viikot;) Paljon onnea!!

  16. Että mä kans nauroin tolle pieru-jutulle 😀 ihanaa ku kerrot kaiken just niiku se on etkä kaunistele. Suuret onnittelut pikkuisesta prinsessasta! <3 itsellä 4kk poika ja tuli niin haikea olo kun nää kasvaa niin vauhdilla..!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta