Miten kasvatan lapseni ja olenko hyvä äiti?

Lomalla on aikaa miettiä asioita kaikessa rauhassa. On ihanaa välillä tyhjentää kokonaan ajatukset arjesta ja miettiä tulevaa. Mun olo on kokoajan sellainen, että vauva saataa syntyä koska vaan ja koitan ottaa aika varovasti. Tänäänkin oli pakko lähteä kapungilta hotellille kun oli aika voimakkaat supistukset 🙂 Lomalla näkee paljon muita perheitä ja en vain voi olla välillä kiinnittämättä huomiota miten toiset vanhemmat kohtelevat lapsiaan kuin jotain roskaväkeä.Jopa suututtaa aikuisten ihmisten käytös ja heidän olisi hyvä nähdä se vaikka videolta.  Enkä suinkaan nyt väitä, että juuri se minun tapa on se  ainut oikea, mutta jotain rajaa. Huutaminen ja valitus on mielestäni ne huonoimmat ja toimimattomimmat tavat kasvattaa lasta. Minusta on noloa seurata vierestä kun äiti tai isä huutaa lapselleen ja haukkuu häntä muiden kuullen ja tietoisesti nolaa lapsen.  Koitan aina asettaa itseni lapsen asemaan ja jos joku huutais ja valittais mulle jatkuvasti niin en sitten piruuttanikaan tottelisi vaan ärsytäisin kahta kauheemmin. Itse en juuri koskaa huuda Vilille, koska se on turhaa ja ei koskaan tuota haluttua lopputulosta vaan itkun ja pahan mielen molemmille. Kenekään mielestä huutaminen ja valittaminen ei voi olla kivaa? Eihän?

11225272_10153042900099118_6837289472593604664_n

 

Olen myös lukenut lomalla ystävältäni saadun vauvalehden ja meidän perheen, missä on hyviä sekä mielestäni ihan hulluja juttuja. Mielestäni moni asia perustuu ihan täysin maalaisjärkeen. Olen itse eläny hyvinkin normaalin ja onnellisen lapsuuden ja haluan tuoda niitä samoja asioita myös Vilin lapsuuteen sekä tulevan vauvan. Jokainen tehkööt tyylillään, muta koen itse että myös lapsella on oikeus tehdä omia valintoja. Varsinkin täällä reisussa asia mikä mua ihmetyttää on lapsien ylivarjelu ja vuoraaminen. Olen viettänyt lapsuudessa paljon aikaa ulkomailla ja ihan itse halusin (väkisin) tangat ja olin ilman yläosia hahaha ja vielä ollaan hengissä. Nykyään vedetään joku helkkarin sukelluspuku lapsien päälle ja on uimatossua ja lippahattua, jossa on lippa niin edessä kuin takana ja uimalasit ettei vaan vahingossakaan iho saa säteilyä ja tietenkin rasvana totalblock että näytetään vielä valkoisemmilta kun todellisuudessa ollaan.. Toki sitä voi aikuinen itse kokeilla mennä uimaan samalla varustuksella ja miettiä kuinka mukava se on… Ja kun katsoo vielä tarkemmin niin kyseessä on vain ja ainoastaan Suomalaiset 🙂 Miksei me voida koskaan ottaa rennosti?

11017664_10153042900499118_2304760102338407295_n

 

Toisten lapset on vagaaneja ja toiset eivät saa koskaan ”elämässään” karkkia mitä en aina sitäkään ymmärrä. Kaikki kuitenkin varmasti ymmärtävät mikä on terveellistä ja mikä ei ja mikä on jokapäiväistä ja mikä ei. Kun lapsi menee tarhaan tai kouluun niin sielä on kaikille samat säännöt. Harvoin ykkösellä saat vegaani ruokaa ja sinua varten kaikki tehdään sokerittomana vain koska sun äiti on päättänyt niin???? Miksi ihmiset on nykypäivänä niin hemmetin vauhkoja ja tuntu että pitää keksiä mitä kummallisimpia kasvatusmetodeja.Lapsista yritetään tehdä aikuisia jo neli vuotiaana ja reteillään kuinka meidän Lilli syö sushia lounaalla ja käy jossain fuckin politiikka kerhossa, koska hänestä tulee kansanedustaja 🙂 Antakaa lasten olla lapsia niin kauan kun ne siihen itse suostuvat <3 Mulle on annettu lapsena rokotteita ja ihan hyvin olen tässä maailmassa pärjännyt, enkä ole saanut mitään ihmeellisiä tauteja niin miksi en rokottaisi omaa lastani? Miksi mun pitäis tehdä kaikki asiat toisin kun omassa lapsuudessani koska mulla ei ole siitä mitään moitittavaa. Nykyään kaikki on haitaksi terveydelle ja pitäisi varmaan syöttää lapsille pelkkää ruohoa, ettei ne sairastuisi…. Toki ymmärrän jos vauva on syntymästään asti todella allerginen tai omaa jonkun sairauden niin se on asia ihan erikseen.

11265224_10153042899939118_5560913049172532068_n

Tiedän, että varmasti moni äiti on kanssani eri mieltä monestakin asiasta, ja koitan aina ymmärtää myös heidän näkökulmaa mutta hyvä olisi heidänkin ajatella asioita toselta kantilta. Mulle on niin moni sanonut siitä kun olen laittanut lapseni päiväkotiin niin pienenä, että lapsen paikka ei ole tarhassa, mutta voin sanoa, että en ole katunut hetkeäkään. Lapseni on oppinut niin paljon asioita, mitä tuskin itse en olisi osannut hänelle opettaaa ja välillä on käynyt jopa niin, että oppilaana on ollut äiti 🙂 Aion nytkin aloittaa työt hyvinkin nopeasti ja silloin meillä on isä lasten kanssa. Vaikka äiti on aina äiti niin miksi äidistä pitää tehdä lapselle riippuvuus. Minä olen ainakin todella ylpeä siitä, että Juuso selviää jokaisesta asiasta aivan yhtä hyvin kuin minä. Miehillä on omat tavat hoitaa asioita ja niin pitääkin. Palaan yllä olevaan juttuun ja vertaan siihen asiaa kuka isä jaksaa kuunnella äidin nalkuttamista ja huutoa kuinka pitää toimia….. ei kukaan. Mielestäni on todellakin aivan yhtä tärkeää lapsella saada yhtä läheinen kontakti niin isään kuin äitiin. Toiset haluaa olla kotona usean vuoden, mutta minä en halunnut ja työni takia siihen ei ole edes mahdollisuutta, mutta tämä oli minulle se paras vaihtoehto.

IMG_2931

Kun minä olen töissä niin tiedän, että mun lapsilla on aivan yhtä lämmin syli kotona, jonka isä heille antaa. On tärkeää että vanhemmat ovat saman arvoisia perheessä. Myös täällä reisussa huomaa joistain perheistä kuinka he eivät ehkä ole tottuneet matkustamaan lapsien kanssa. Tai usein se menee niin, että isä juo kaljaa ja lukee lehteä ja äiti huutaa kitarisat levällään lapsille……. Ainakin itse olen todennut sen, että ennen otin aurinkoa mojito kädessä ja nyt leikin uima-altaassa delfiiniä. Kun mennään lapsen ehdoilla kaikilla on mukavaa. Jos matkustaisin Juuson kanssa kaksin niin tuskin olisimme Turkissa ja tuskin osallistuisimme esimerkikisi Turkkilaiseen iltaan, mutta kun emme voi vain ajatella iseämme. On myös ihana nähdä kuinka lapsi nauttii ja hänen pitää saada myös tehdä niitä juttuja mitä hän haluaa.

Koko odotusaikana olen vain odottanut, että tämä olisi mahdollisimman nopeasti ohi. Moni sanoo, että nauti kun kohta et enää voi, mutta tästä on todella nautinto kaukana. Miksi en voisi nauttia kun lapsi on syntynyt? Itselle pitää antaa armoa. Jos väsyttää niin nuku. Jos koti on sotkussa ja et jaksa siivota niin ole siivoamatta 🙂 niin yksinkertaista. Kenenkään ei tarvitse olla mikään super ihminen, joka toimii aina oppikirjan mukaan. Myös vanhempien on hyvä ymmärtää, että muiden lapset on ihan saman arvoisia kuin omasi. En ole puistomutsi tyyppiä lainkaan. Touhuan mielummin ihan jotain muuta, kun seistä tönötän puiston reunalla.

IMG_2932

Mielestäni lapsen on hyvä oppia jo vauvasta asti olemaan ”yksin”, millä tarkoitan sitä että se maltetaan laskea sylistä. Vili oli paljon lattialla ja oppi aika nopeasti ryömimään, konttaamaan, istumaan ja  kävelemään. Toiset lapset ovat vielä vuoden iässä täysin flegmaattisia koska vanhemmat ylisuojelevat vauvoja ja kantaa niitä sylissä kokoajan….. Toki vauvahan saattaa vaikka tukehtua olohuoneen matttoon tai vastaavaa????? Tai jos et ole vuorannut koko olkkaria tyynyillä niin sen pää halkeaa????? Tai jos se nukkuu ulkona niin sille on hyvä laittaa ainakin 5 peittoa ja untuvapussi  niinkuin -45 asteiseen Siperiaan, ettei se vaan palellu kuoliaaksi????  Ehkä tässäkin ikä tuo jonkinlaista varmuutta ja ei tarvitse vauhkota.. En sillä ettenkö olisi itsekkin ollut aluksi hieman tarkka, mutta rajansa kaikella 🙂

Uskon että rennon asenteeni kanssa vauva-aika on helppoa ja sujuu hyvin. Vili on jo niin omatoiminen että hänestä ei tarvi pitää huolta arki asioissa. Vili aloittaa koulun ja minulla on silloin aikaa olla vauvan kanssa kahden. Jos olen väsynyt niin minulla on aamupäivä aikaa levätä. Odottavan aika on pitkä ja olen jo valmis. Uskon että olen lapselleni juuri niin hyvä äiti kun pystyn ilman turhaa stressaamista.

 

Boxin voittaja on nyt arvottu ja se menee osoitteeseen [email protected]

-Umppu

 

primebody

24 vastausta artikkeliin “Miten kasvatan lapseni ja olenko hyvä äiti?”

  1. Mä niin tykkään lukea sun blogia ja huomaan, että oon monista asioista sun kanssa ihan samaa mieltä. 🙂 Musta on todella mukavaa kun uskallat ottaa kantaa ns. tabu aiheisiinkin ja kertoa ihan oman mielipiteesi.
    Itsellä ei oo vielä lapsia, mutta todella paljon oon sisaruksien lapsille lapsenlikkana ja oon huomannu ton että huutamisella ei pääse pitkälle. Tosin oon itsekki siihen syyllistyny, mutta iän karttuessa ja ehkä järjenkin (:D) huomaa niitä pikkuasioita joiden avulla pärjää paremmin. Nytten jos ääntä tarvii korottaa on se yleensä pelkkä hei huomion saamiseksi ja sen jälkeen ihan normaali keskustelu siitä mikä ei nyt mene ihan putkeen.

    • Olen aivan samaa mieltä! Aivan turhaa hifistelyä nykyään ihan kaikessa. Viimeksi viime viikolla hyvin runsaissa muodoissa oleva työkaveri selitti kahvitauolla kääretorttu suussa, ettei heidän 2,5-vuotias lapsensa ei saa syödä sokeria, karkkia, leivoksia tai sipsejä, koska ei osaa itse niitä pyytää. Hieman tekopyhää, eikö?? 😉

    • Sannukka, tekopyhää?

      Tarkoitatko, että jos on itse ylipainoinen, pitäisi jo pienestä pitäen opettaa tämä lapselle? Minä olen ainakin hyvin ehtinyt pilaamaan hampaita ja kroppaa sokerilla, vaikka pienenä karkkia ei tungettu, koska minäkään en niitä tajunnut pyytää. Eikö ole hienoa, että jotkut vanhemmat eivät näe syytä tunkea herkkuja lapsen suuhun, vaikka ne omaan suuhun menisivät helpostikin?

  2. Mielenkiintoinen postaus. Olen täysin samoilla linjoilla. Pelkäsin, että minusta olisi tullut kunnon vauhko kun en meinannut ensin saada lasta. Olen kuitenkin pystynyt ottaa tosi relax ja ollut öitäkin erossa. Onkohan siinä hössötyksessä enemmän kyse siitä, että äiti haluaa tehdä itsensä korvaamattomaksi kuin siitä, että lapsi tosiaan tarvitsisi niin paljon äitiä. Kaiken a ja onon juurikin mennä lapsen ehdoilla. Jos yrittää pitää omasta vanhasta elämästään kiinni, niin pällihän siinä leviää!

  3. Nyt puit kyllä niin ajatukseni sanoiks kun kirjotit niin osuvasti tuosta ylisuojelemisesta!! Seuraan vierestä kaverini vauva-arkea ja tekis usein mieli läväyttää pöytään suoraan ajatukseni mutta en viitti suututtaa. Heillä on nimittäin menny överiks tuo. Vauvaa ei uskalleta jättää hetkeksikään mihinkään vaan se pitää olla kokoajan siinä kiinni äidis. Ja sit valitetaan ku mitään ei kerkee tekee, ei ruokaa ja käymään rauhassa suihkussa tms. Lapsi on opetettu niin riippuvaiseksi että se on perässä kehityksessä juurikin noissa konttaus- ym liikkumisjutuissa. Myös kotieläimistä piti luopua sen takia että tuli vauva, ilman mitään oikeita järkeviä syitä. Ja vauvaa ei voi ikinä laittaa hoitoon isovanhemmille jos olis jotain pientä illanvietto-ohjelmaa, syynä ”ettei se traumatisoidu..”

    Mielestäni näin kasvatetaan pumpulissa kasvatettuja, epäitsenäisiä, arkoja, ihmisiä vierastavia lapsia.

    Sinulla on kyllä terveet ja järkevät, juurikin maalaisjärkiset lapsenkasvatusmetodit. Voisi eräät ottaa kyllä mallia!!!!

  4. Heips! Mielenkiintoinen postaus.. Samaa mieltä olen kyllämo monestakin asiasta kanssasi. Pisti vain vähän miettimään että jos lapsi ei esim. tottele tai tekee tuhmuuksia kokoajan niin miten voit olla huutamatta ollenkaan? Itse ainakin huudan, ei ne minua tottele jos kiltisti sanoo

    • Ei mun tarvi kun sanoo kun korotetulla äänellä NYT niin lopun voi sanoa normaalisti. Kun on alusta asti ollut huutamatta niin se tulee luonnostaan

  5. Viiden lapsen äitinä sanoisin että vauvaaikaa ei kannata kauhean tarkkaa etukäteen suunnitella,vauvoja kun on niin erilaisia.on ihan eri hoitaa perustyytyväistä vauvaa kun koliikkivauvaa..samat geenit ja kasvatus mutta kyllä meidän lapset eroaa toisistaan.mikä toimii yhden kanssa ei toimikaan toisen kanssa..superkasvattajaa en itsestäni tekisi yhden lapsen perusteella,semmosen kuvan tekstistä ikävä kyllä saa vaikka tuskin se oli tarkoituksesi..

    • Todella tiedän että lapsia on erilaisia ja en pidä itseäni minään super kasvattajana. Silti edelleen mielestäni huutaminen ja haukkuminen ei johda mihinkään. Mun vapaapäivät töistä menee usein hoitamalla muiden lapsia ja todella huomaan kuinka erilaisia lapsia on ja kuinka erilaiset tarpeet lapsilla on. Minulla on kaksi siskoa ja olen oppinut jo lapsesta asti sen 🙂 toki 5 on eri asia kuin yksi oma 🙂 siitä mulla ei ole mitään kokemusta

    • Siis ihan tosissaan kirjoitat, ettei yhden lapsen äidillä voisi olla hyviä kasvatusmetodeja tai voisi neuvoa muita?? Ehkä sä sitten olet super-äiti kun olet viisi kertaa lapsen maailmaan putkauttanut. Mielestäni hyvän äidin tekee juurikin tämä kasvatus ja asenne eikä se että ”mulla onkin näitä enemmän kuin sulla” 😀

  6. Hyviä pointteja sun tekstissä. Kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti ja on monia tapoja tehdä asiat oikein. Yhdestä asiasta olen kuitenkin hitusen eri mieltä, nimittäin lapsen kehon suojelu auringolta. Auringon UV-säteilylle altistuminen ja palaminen lapsena lisää tuntuvasti ihosyövän riskiä myöhemmässä elämässä. Omaan näkemykseeni asiasta vaikuttaa se, että mieheni on ihotautilääkäri, joten karut tosiasiat on tiedossa 😀

    • En vähättele etteikö se olisi vaarallista ja tottakai suojaan itsekkin lapseni, mutta tarkoitin lähinnä kun homma menee överiksi.

    • Miten terveydellisissä asioissa voi mennä överiksi? Esim. silmät, iho… Lapsilla ovat molemmat herkemmät kuin jollain 30 vuotta vanhemmalla tyypillä.

      Mitä tulee kasvissyöntiin, niin jos lähtisi sille linjalle, että ”ettei vaan minusta tulisi vaivaa”, niin elämässä ei voisi olla juuri mitään aatteita. On aivan luonnollista, että jos perhe on vegaani, he haluavat opettaa saman arvon myös lapselleen. He tuskin myöskään ovat kiinnostuneita laittamaan monia ruokia kotona. Kun suolisto tottuu tähän, tavallisen ruoan syöminen voi olla haasteellista. Sen lisäksi, että myöskin tietysti epäeettistä, jos ideologiaa haluaa noudattaa.

      Lapsi ei ole lapsena se, joka voisi päättää perheen arvot ja vakaumukset. Siispä siihen on tyydyttävä, minkä vanhemmat uskovat olevan parhaaksi.

    • Muttakun ei se vaan mee niin. Kun viet lapsesi tarhaan et voi vaatia että päiväkodin pihalla on kana munimassa luomumunia tai sitten vaihtoehto on hoitaa ne lapset kotona….. Ilman sosiaalista kanssakäyntiä muiden lasten kanssa. Koulussa sama juttu… pointti on se että et voi suojella lapstasi loputtomiin ja niidenkin on itse opittava asioita. Ihmiset on syönyt lihaa aina ja tulevat varmasti syömään joten miksi se pitäisi kieltää jo lapsena? miksei lapsi saa valita asiaa itse? Ihana sama asia kun jotkut vanhemmat pakottavat lapsensa kiekkoon tai balettiin ja ei anna lapsen tehdä itse sitä valintaa… Lapset eivät ole tyhmiä.

  7. Ihana postaus auringon alta. Meitä vanhempia on moneksi monen tyylistä ja niin se kai kuuluukin! Hyvä kuitenkin antaa rajoja ja rakkautta, syliä ja läsnäoloa. Itse täytyy yhtyä vielä viiden lapsen äiti kommentoijaan – jokainen lapsi on myös erilainen! Saman perheen vauvat voivat olla toistensa vastakohtia. Tyyntyä eri tavoin. Meidän esikoinen oli pienestä pitäen kova sylivauva ja sai syliä Koko ajan ja Paljon! Nyt 1,5v kova touhuamaan, juoksemaan ja tanssimaan ! Kiipeilee ja hyvä tasapaino. Vieläkin nauttii sylistä mutta enemmän touhuaa leikeissä lattialla tai missä millonkin. Oma vinkki taasen olisi että kannattaa antaa syliä paljon sellaiselle vauvalla kuka sitä kaipaa – lapsesta kasvaa itsenäinen ja muihin luottava kun perusturvallisuutta on tyydytetty. Eli syliä vaan ja paljon ei sitä liikaa voi olla 😉 Lattia parempi vaihtoehto pikkuvauvalle kuin sitteri niin pääsee motoriikka kehittymään. Kiitos kivasta blogista ja ajatuksista ! 🙂

    • Tottakai lapselle annetaan paljon syliä, mutta lähinnä tarkoitin sitä kun äiti ei voi laskea vauvaa esim lattialle kun pelkää sen vaikka tukehtuvan tai jotain muuta. En mielestäni sanonut että lapsen kuuluu olla lattialla ja itsekkin pidä vielä 6.v poikaani paljon sylissä. Jurikin pointtina oli motoriikka eikä hellyyden osoitus

  8. Mielenkiintoinen postaus, itsellä hyvin samantapaisia ajatuksia Jouduitko käymään lääkärintarkastuksessa että sait luvan lentää? Itselläkin kohta lomamatka edessä ja raskausviikkoja 28.

    • Kävin varuiks tarkastuksessa ettei tuu mitään. Eri lentoyhtiöillä on eri määräykset viikkojen suhteen. Riippuu paljon lentoajasta mulla on nyt viikkoja 34

  9. En oo varma oonko koskaan kirjoittanut sulle aikaisemmin mutta nyt oli pakko! OOT AIVAN MAHTAVA!!! <3
    Toivon todellakin että osaan joskus olla omille lapsilleni yhtä huikea äiti kuin sinäkin! Muutenkin sun elämänasenne ja arvot tuntuu olevan kohillaan ja semmosia joita itsekkin ihailen 🙂 Hyvää loppu odotusta sinne ja toivottavasti vauva saapuu pian 😀

  10. Voi helena mä vaan sanon osasta näistä kommentoijista.. pitkään oon malttanut lukea tätä blogia ja noita kommentteja koskien milloin mitäkin. Ja mainittakoon nyt heti alkuunsa, että minulla ei ole yhtään lasta, vielä.
    Nyt ihan ensiksi kysyisinkin, onko tässä blogissa väitetty, että kirjoittaja on lastenkasvatuksen ammattilainen. Tietääkseni hän ei ole maininnut työskentelevänsä päiväkodissa yms paikassa. Tai omaavansa kasvatustieteiden papereita. Mutta eiköhän jokainen äiti tunne parhaiten sen oman lapsensa tarpeet, tuntemukset ja kommervenkit. Eihän päiväkotitädeilläkään aina ole omia lapsia. Tekeekö se heistä osaamattomia?

    Huutamisesta en voi sanoa muuta, kuin että minulla on äiti, joka ei minun lapsuusaikanani huutanut pää punaisena julkisilla paikoilla, tai sättinyt maanrakoon. Asioista puhuttiin kotona, ja äänen korottaminen, joskus madaltaminen riitti, kuulossani kun ei ole vikaa. Enkä silti ole vapaankasvatuksen tuotantoa. Ja toivon, että minustakin voisi kasvaa samanlainen äiti, jonka ei tarvitse tehostaa tunteitaan muuttumalla pelottavaksi huutajaksi.

    Kiitos blogista, jota on miellyttävää lukea aina kerta toisensa jälkeen, sekä onnea koko teidän perheelle uudesta tulokkaasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta