Aina on kiire. Aina pitää suorittaa ja aina on oltava parempi kun muut MIKS?

Miksi pitää tehdä niinkuin muutkin tekee? Mää oon tavallaan kyllästynyt kiireeseen ja stressiin jo ajat sitten vaikka sitä välillä omassakin elämässä  välillä esiintyy, mutta tuntuu että nyt se on vasta hallinnassa. Luin juuri jonkun tekstin kuinka äidit vaan suorittaa ja kaikkien pitää olla supermutseja, jossa yhtenä aiheena oli raskauskilojen nopea pudottaminen. Se onkin asia mikä on ehkä tässä siunatussa tilassa hieman herättänyt omalla kohdallani kummastusta. Jos olet urheillut koko elämäsi ja varsinkin treenannut lihaksia kehittävää treeniä ja omaat jäätävät vatsapalikat on hyvin todennäköistä, että saat ne synnytyksen jälkeen hyvinkin nopeasti takaisin näkyviin, jollei ne pahimmassa tapauksessa repeä niin pahasti erilleen toisistaan, että siihen ei auta kun leikkaus…..

IMG_8938
Mikko Karekivi

Mutta mitä se todellisuus on…. Itselleni Vilistä tuli painoa 30 kg ja olin muodoiltani kun pesupallo. Muistan kun innoissani menin vakaan heti kun pääsin kotiin ja aloin ulvoon kun painoin saman verran kun sairaalaan mentäessä vaikka Vili oli jo tullut pihalle haha. Vatsa oli kun pehmis, joka tursusi jokapaikasta ja mihinkään sitä et saanut piiloon.

Oon kiinnittänyt eritoten huomioo synnyttäneisiin naisiin ja juuri näihin suorittajiin. Itse kuulun varmasti siihen kastiin, että jopa se mun vauvan kakka haisee maailman ihanimmalle maailmassa ja otan ehkä miljoona kuvaa päivässä koittaen taltioida vauvan eri ilmeitä ja sitten on nämä suorittajat… Onko se niin vakavaa vaikka se maha vähän onkin löllö ja et näytäkkään Victoria`s Seacretin mallilta viikonpäästä….? Niin meille Suomalaisille lähes kaikille käy ja me ei näytetä malleilta 🙂 🙂 . Nämä super mutsit on heti synnytyksen jälkeen käyttämässä lastaan käsipainoina ja kyykkämässä rattaiden kanssa puistossa ja varmaan virittää kameran kuvaan puun oksaan ettei treeni vaan mene hukkaan 🙂 ja voi näyttää koko kansalle, että äitiys ei ole mikään este… Eihän se olekkaan, mutta  Itse koen sen jälleen suorittamiseksi. Toisaalta hienoa, että pidetään itsestä huolta, mutta siinä vaiheessa kun se asia numero 1 on minä itse ja että katsokaapas kuinka minä näytän hyvälle niin joku on ehkä mennyt jo metsään. Synnytys on todella raju juttu kropalle ja siitä palautuminen ei käy sormia napsauttamalla. Olin itse viikon pyörätuolissa kun en voinut kävellä. Vili oli teholla, jossa kävin komen tunnin välein imettämässä lastani ja ilman pyörätuolia ja äitiäni tämä ei olisi ollut mahdollista. Sain kaikenlaisia tulehduksia ja olin oikeasti ihan helvetin kipeä ja väsynyt, mutta toki myös äärettömän onnellinen. Tissit oli kun joulupullat johon jonkun koskiessa tirskahti ”maidot syliin” ja haisit kesäkeitolle ammusta iltaan, mutta silti sekin oli ihanaa. Vain äiti tietää miltä tuntuu katso nukkuvaa lasta tuntu tolkulla ja olla vain tekemättä yhtään mitään ja nauttimalla hetkestä. Aina ei pidä suorittaa ja tehdä ja yrittää olla jotain mitä ei välttämättä edes todellisuudessa halua.

IMG_8965
Vilistä raskaana 6 kuukaudella

Mulle oli silloin tärkeintä olla lapselleni paras mahdollinen äiti ja antaa hänelle kaikki mitä hän tarvitsee, enkä miettinyt itseäni jatkuvasti. Toki liikuin ja tein päivittäin pitkiä lenkkejä, mutta syy siihenkin  oli lapsi ja raitisilma, eikä se miltä minä näytän. Tiesittekö että noin 3 ihmisen ensimäistä elinvuotta määrittelee melkein millainen elämä ihmiselle tulee. Silloin luodaan se perusturvallisuus ja luottamus. Jos lapsuus menee kirjaimellisesti päin persetä niin se saattaa näkyä hyvinkin voimakkaasti aikuisena. Kaikista tärkeintä on rakastaa omaa lastaan ja muistaa, että kerran se vain on pieni. Jos vauvaajan käytät vain siihen, että mietit kokoajan miltä itse näytät niin ehkä koet jonkinlaisen herätyksen nyt..

IMG_9341Mulla alkoi nyt 9 raskausviikko ja vatsa senkun kasvaa. Pakko sanoo että istuminen on pikkuisen tukalaa ja eihän tässä oo enää kun se n. 30 viikkoo edessä 🙂  Muutokset on normaaleja ja ne on hyväksyttävä.  Jos tohon tulee vielä puolet lisää niin kippaan kumoon kohta 🙂

IMG_9315

 

Ja tämä paita löytyy täältä : http://www.houseofbrandon.com/naiset/ylaosat/neuleet/vilak-knit-top-blackpristine-p-3995.html House of Brandonista. Hinta neuleelle on 39,95e ja muistakaa vuoden loppuun käyttää koodia PRIME niin saatte -20%. Tämä oli päällä niin mukava, eikä kutissut lainkaan ja munkin mahani meni mukavasti M-kokoon ja tilaa jäi vielä hyvin kasvaa. Käy tsekkamassa uutuudet heti http://www.houseofbrandon.com

IMG_9323 IMG_9324 IMG_9325 IMG_9327Meille tuli Primeen hirveä kasa Joulupaketteja ja enpä malta odottaa niiden laittamista ikkunaan. Nyt on ollut niin paljon hässäkkää, että yhtään mitään työpäivän aikana ei juuri ole ehtinyt tekemään… Tulkaahan Jouluostoksille <3

 

 

IMG_9334Tänään on juhlanpäivä ja kaikkihan jo syyn juhlaan arvaavat. Musta on ihan mahtavaa, että näin kävi, koska kuka sitä on ketään määräämään ketä me rakastamme ja kenen kanssa me haluamme olla. Joillekin kävi vähän ohraset, mutta KYYNEL aina ei mee kaikki niinkun hallitus haluaa. Seuraava homma voiskin sitten olla #talouskuntoon projekti, jota lähdettäisiin hoitaan.

IMG_9335

Hyvää yötä ja ihanaa viikonloppua kaikille <3 -Umppu

primebody

Yksi vastaus artikkeliin “Aina on kiire. Aina pitää suorittaa ja aina on oltava parempi kun muut MIKS?”

  1. Moi!
    Luen sun blogia säännöllisesti, mutta kertaakaan en ole vielä kommentoinut. Nyt tuli vaan pakottava tarve tulla kiittämään hyvästä kirjoituksestasi! Asiaa, amen!
    Mua henkilökohtaisesti ärsyttää (siis minua!) mammat, joille oma napa on tärkein. Vaikka olisit juuri saattanut maailmaan pienen ihmeen, niin pitää saada omaa aikaa, salia, jumppaa tms. Äitikin on kuulemma parempi äiti, kun saa olla hieman itsekseen… No, oliskohan sitä lasten tekoa kannattanut hieman harkita? Enkä nyt todellakaan tarkoita, että koko elämä ”pitää uhrata” lapsille, mutta onko niin vaikeaa olla sen vauvan kanssa edes ensimmäistä vuotta?
    Ja epäilijöille tiedoksi, en ole katkera, ihra sohvaperuna, vaan ihan normipainoinen tavismamma. Mulla on sosiaalista elämää, mutta sellaista, johon vauva (ja muut lapset) mahtuu mukaan.
    Pahoitteluni Umppu, että tulin sun blogiin vaahtoamaan asiasta!
    Onnea teille vauvasta tai kahdesta!! Tuplienkin kanssa selviää, kokemusta on!
    Kiitos aidosta ja elämänmakuisesta blogistasi! Jatka samaan malliin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta