Mammat jumppaa osa 3

Jatkan Mammat jumppaa sarjaa ja tänään on vuorossa aivan käsittämättömän muutoksen tehnyt Sara. On aivan mahtava seurata hänen kehitystä ja fysiikan kehittymistä lavalle asti. Saran blogia voit seurata täältä http://gousaragou.fitfashion.fi ja jos tästä ei saa mammat uskoa unelmiin niin ei sitten mistään <3 Kiitos Saralle tästä jutusta ja kuvista. Täällä mukana jännitetään. P.S toi Dingo henkinen kuva saa kyllä hymyn huulille 🙂

Näyttökuva 2014-2-28 kello 10.32.53

 

Olen kahden kauniin tyttölapsen onnellinen äiti. Ikää tytöillä on 9v ja 3v. Olen koko ikäni ollut kiinnostunut urheilusta ja minua on viehättänyt kaunis lihaksikas mutta naisellinen vartalo. Ensikosketuksen kuntosaliin sain ollessani 18vuotias. Aloitin kuntosaliharjoittelun läheisellä kuntosalilla, mutta hetkeä myöhemmin lopetin. Mulla oli ”tekosyy”. Tulin raskaaksi. 

Olin vielä kovin nuori, joten ajattelin että mulla ei ollut aikaa muulle kuin lapselle. Siihen loppui mun kuntosaliura silloin. Ensimmäisen raskauden aikana paino nousi +23kg.
 
Minun turmiokseni minua viehätti myös leivonta ja ruoanlaitto, joka osoittautui äitinä olemiselle oivalliseksi aisapariksi. Esikoiseni syntyi 2004 ja syntymän jälkeen viihdyin kovasti kotona hellan sekä herkkujen äärellä. Vuodet vieri, paino nousi. Ruoanlaittotaito ja leipominen on yksi erikoisosaamiseni, ja ruokaa tuli laitettua aina ”armeijalle”. Sitä sitten syötiinkin pöydän ääressä aina pari lautasellista ruokaa ja tavalliseen tapaan laitoin aina myös jälkiruokaa. Ruokailurytmeistä ei ollut mitään tietoa. En tuntenut käsitettä aamupala. Söin päivällä vähän jonka jälkeen illalla paljon! Niin väärin! 

 

Näyttökuva 2014-2-28 kello 10.35.47

 

Silti liikunta kiinnosti, joten tuli hankittua aina hetken mielijohteesta esim kortti kuukaudeksi salille tai jaksoin muutaman viikon käydä lenkkeilemässä. Sit se into lopahti. Taas. Eikä pysyviä tuloksiakaan syntynyt.
5 vuotta keräsin lämmikettä ympärilleni, kunnes tulin jälleen raskaaksi. Raskaaksi tullessani olin jo reilusti ylipainoinen ja päätin: en nyt aijo lihoa yhtä paljon kuin edellisessä raskaudessa.
Tarkkailin raskausajan syömisiäni ja liikun enemmän kuin ennen. Raskauskiloja tuli +12kg. 
Tästä oli hyvä jatkaa synnytyksen jälkeen. Vaikka ylipainoa vielä oli, niin olin päässyt hyvään vauhtiin, muutoksessa kohti terveellisempää elämää.
 
Kävin säännöllisesti vaunulenkeillä vauvan kanssa ja salillekkin uskaltauduin treenaamaan monen vuoden tauon jälkeen. Puolison tuki ja apu tässä vaiheessa oli tärkeää. Onneksi meillä oli mahdollisuus siihen, että toinen on silloin lasten kanssa, kun toinen on treenaamassa. 
Paino alkoi putoamaan hiljalleen. Säännölliset ruokailuajat tulivat myös osaksi arkea. Huomasin hetkessä olevani paljon energisempi ja onnellisempi kuin ennen. Jaksoin paremmin ja arki sujui rutiinilla. Myös peilikuva alkoi monien vuosien jälkeen jälleen miellyttämään, joka taas antoi lisämotivaatiota jatkamaan uutta terveellisempää elämäntapaa.
Kun nuorempi tyttöni oli 1vuotias (2012) aloin treenaamaan tavoitteellisemmin. Käytiin keskustelua kotona. Kyselin olisiko puolisoni valmis tukemaan ja kannustamaan minua, niin treeneissä kuin kodinhoidossa ja lasten kanssa. Lupa myönnettiin! Nytkö olisi minun vuoroni; ajattelin.
 
Vuosia mieltä askarruttanut ajatus kilpailemisesta fitness lajeissa nousi ajatuksen tasolle ja sai jälleen kipinän. Vaikka olin vuosia ylipainoinen, olen aina sillonkin ollut kiinnostunut fitneksestä ja kehonrakennuksesta. Se on ollut mun ”salainen” haave, josta vain muutama ystävä tiesi. En puhunut koskaan asiasta, koska en uskonut ikinä saavuttavani tätä unelmaa. Haave tuntui pelkältä haaveelta. Muistan mm. yhden kerran, kuinka +80 kiloisena pullanmussuttajana istuin ystäväni kanssa autossa matkalla kylpylään. Vuosi taisi olla 2009. Haaveilimme ääneen siitä, kuinka treenaisimme itsemme huippukuntoon ja kilpailisimme tulevaisuudessa body fitnessissä. Suunnittelimme miltä näyttäisimme lavalla ja kuinka juhlisimme kisojen jälkeen. No, se jäi taas ajatuksen tasolle silloin se. 

 

Näyttökuva 2014-2-28 kello 10.26.34

 

 

No sitten vuonna 2012 päätin palkata valmentajan, jonka avulla treenaaminen ja ruokailut saivat aivan uudet tuulet. 
Rupesin saamaan tuloksia ja ne on siitä asti motivoinut mua jatkamaan. 
Nyt mun haave on käymässä toteen. Olen kisadieetillä ja elämäni ensimmäiset body fitness kilpailut on nyt keväällä 2014. 
Hiljaa hyvä tulee, vai miten se olikaan. Uskon että mikätahansa on mahdollista, jos vaan uskot siihen ja ennen kaikkea uskot itseesi! Ei tekosyitä enää! Anna itsellesi aikaa.
Eikä kannata tehdä kaikesta niin vaikeaa. Jos on mahdotonta päästä salille, niin lenkkeily ja oikein syöminen tuo varmasti tuloksia. Lihaksia lenkillä käyminen ei tuo, mutta muuten hyvää oloa ja parempaa kuntoa sieltä kyllä poikii 🙂
Myös kotona treenaaminen on mukavaa, silloin pääsee viettämään myös enemmän aikaa lasten kanssa. Koko perheen yhteisjumpat on jees! 

 

Näyttökuva 2014-2-28 kello 10.42.17

 

 

Kiva että luit tarinani.
Ihanaa alkanutta kevättä ja energiaa jokaisen päivään!
 
Sara
primebody

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta