Ei oo unelmaa liian suurta, tai unelmoijaa liian pientä

Ihana Sunnuntai <3 Aamulla herättiin jo Vilin kanssa aikaisin. Ulkona oli vielä pimeää ja laitettiin   Vilin sanoin hieman tunnelmaa, eli kynttilöitä 🙂 Aikaero alkaa oleen takanapäin. Kauan se kyllä kestää ei voi muuta sanoa. Ei ollut kiire minnekkään ja sainkin nauttia koko päivän perheen kanssa. Itse pronssiveistos veteli vielä sikeitä ja päätinkin leikkiä vaimomatskua. Väänsin siinä aamutuimaan kaalilaatikkoa ja kauraomena paistosta. Ai että oli hyvää <3 Kello oli vasta 11 ja olin jo ehtinyt tekemään vaikka mitä ja siitä olikin hyvä aika siirtyä nopeille powernapeille 🙂

IMG_0575 IMG_0617

 

Pelattiin jalkapalloa ja mentiin TAAS eläin arvausleikkiä. Juuso lupas eilen viedä mut treffeille tänään 🙂 Kaikki oli suunniteltu valmiiks, mutta Vili sano, että mitäs mää sitten teen 🙂 Meidän oli tarkoitus mennä leffaan kattoon se uus Suomalainen elokuva, mutta päätettiin kuitenkin ottaa Vili mukaan ja mentiin katsoon 3D- Turbo. Lasten elokuva, missä oli pieni etana, joka uskoi unelmaansa tulla nopeimmaksi ralliautoilijaksi. 

IMG_0605 IMG_0592 IMG_0604 IMG_0601 IMG_0610 IMG_0616 IMG_0615

 

Ei oo unelmaa liian suurta, eikä unelmoijaa liian pientä tokaisi TURBO 🙂 Elokuva oli ihan oikeesti hyvä ja muistutti mua siitä, että älä koskaan luovu niistä omista unelmistasi. Mulla on vielä paljon saavuttamattomia unelmia omassa elämässäni, mutta myös monta saavutettua. Muistankin kun mun pikkusisko piti meidän häissä puheen, missä sanoi näin. Umpulla on ollut elämässään kolme suurta unelmaa, perustaa perhe, hankkia omatalo ja perustaa oma liike…. Ollaan oltu naimisissa (kai) kohta 3 vuotta ja nyt kun ajattelen olen jo saavuttanut ne mun silloiset unelmat. Kaikista tärkeintä on aina uskoa itseensä. Mää oon ihminen, joka on aina ottanut elämässään riskejä, kävellyt kuumilla hiilillä, oppinut kantapään kautta, mutta en oo koskaan luovuttanut, koska oon aina uskonut itseeni. Mulla on aina ollut ihanat vanhemmat, perhe ja ystävät jotka on mua kannustanut eteenpäin. Joskus ne on jopa jarruttelut, mutta en oo kuunnellut vaan tehnyt sitä omaa juttuani meiningillä vaikka läpi harmaan kiven.

IMG_0579

 

Mää en oo koskaan tyytynyt siihen kultaiseen keskitiehen vaan aina pyrkinyt eteenpäin. Osa saattaa kuvitella, etä mun elämäni on jotenkin erilaista ja hienompaa kuin muilla, mutta kukaan ei todellisuudessa tiedä siitä yhtään mitään. Kaikki mitä oon elämässäni saavuttanut on vaatinut multa ihan helvetisti duunia. Mää en kuulu niihin ”onnekkaisiin” joille on tuotu menestys tarjoittimella. En ole myöskään ”nainut” rahaa. Osaan arvostaa asioita ihan eri tavalla, koska olen tehnyt kaiken itse. Koskaan ei saa ajatella, että on muiden ihmisten yläpuolella ihan, sillä ihan jokainen meistä on saman arvoinen. Oot sitten lihava tai laiha, ammattilainen tai amatööri niin jalat pitää olla maassa. Uskon myös siihen, että hyvät ihmiset saavat jossain vaiheessa elämässään jotain hyvää ja kova työ palkitaan. Siks teenkin ihan hulluna töitä ja odotan sitä palkintoo hahahaa 🙂

IMG_0576

 

Tähän loppuun vielä kuva ”Kaitsusta”. Mies jonka kisapaino on siinä 100kg enemmän kun mulla 🙂 Kun kuvaa katsoo voi vaan todeta, että mää en oo vielä edes syntynyt. Paljon on hommaa edessä, mutta paljon on jo takana. Lavalle ei ole kiire vaan haluan olla täydellinen 🙂 Haluan kuntoni olevan sellainen, että voin ihan oikeasti toteuttaa ne unelmani. Kisoja on nyt kisattu tiukkaan tahtiin, mutta unelmat on vielä kaukana, joten nyt vaan kehitytään. Kilpailu opettaa paljon ja oon kasvanut ihmisenä aivan valtavasti tänä aikana <3 Jatkakaa unelmointia, sillä jonain päivänä kaikki palaset vain loksahtaa kohdilleen 

-Umppu

primebody

5 vastausta artikkeliin “Ei oo unelmaa liian suurta, tai unelmoijaa liian pientä”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta