Bootyyyyyy housuu

Tänään pidin ansaitun lepopäivän, sillä oon jotenkin aivan poikki. Loma tulisi niin tarpeeseen, mutta jää nähtäväksi onko se mahdollista tänä kesänä. Paljon on mietittävää ja murehdittavaa ja tuntuu, ettei loppua näy. Ainakun joku asia menee hyvin, niin tulee joku helvetinmoinen takaisku suoraan päin näköö. Välillä ihan oikeesti mietin, että mitä pahaa mää oon oikeesti tehnyt ansaitakseni kaiken tän. Aina oon selvinnyt kaikesta huolimatta eteenpäin vaikka tie ei todellakaan ole ollut helppo. Moni teistäkin varmaan kuvittelee, että oon aina elänyt tasaista  huoletonta elämää koko ikäni, mutta niin ei vaan ole. On sielä pojhalla tullut käytyä moneenkin otteeseen, mutta ehkä kova luonne ja itsearvostus on nostanut taas takaisin pinnalle. Opiskelu vuosina ei ollut rahaa juuri koskaan. Tein aina töitä koulun ohella ja kun muutin pois kotoa oli mulle itsestään selvyys elättää itse itseni. Nykynuoret tuntuu viihtyvän äidin helmoissa pidempään, kun reilu 10 vuotta sitten. No toki onhan se turvallista elää porukoiden rahoilla ja laittaa oma palkkaa omaan ”hyvin vointiin”. Ostella niitä Louis Vuittonin laikkuja tai vaikka laittaa vielä porukat maksamaan nekin, sillä ilman sitähän oot ihan nolla?

rikastuminen_etu2703in_pr

 

Toki mun oma mielipide on, että se ei ole opettavaista ollenkaan. Pieni paluu nuoruus vuosiini muistuttaa mieleen ajan mun ensi rakkaudesta ja sen tuomista ongelmista. Aloitin seurustelemaan 17 vuotiaana pojan kanssa johon olin aivan silmittömästi rakastunut. Meillä oli hyvin erilaiset lähtökohdat, sillä olin ehjästä perheestä ja hänen silloisessa perheessä oli 4 eri sukunimeä. Ihastuin hänen vapaaseen elämäntyyliin, missä millään ei ollut niin väliä. Onneksi jälkikäteen ajateltuna hoidin omat kouluni ja sain ammatin ja työpaikan, enkä mennyt mukaan sinne toiselle puolelle. Nuori rakkaus on sokeaa ja niin se olikin. Seurustelimme 3vuotta ja loppuaika menikin kauhessa epätoivossa. Silloinen rakkauteni ajautui kovien huumeiden pariin ja se tie oli loputon. Tuntui, että viimeiset 1,5 vuotta olin jopa holhoojan roolissa, kun etsin häntä välillä läpi yön kuoleman pelossa pitkin kaupunkia. Pakkohoitoonhan ei saa täysi ikäistä ja vielä surullisempaa on jos huumeet menee muun elämän edelle. Päivän suurin ongelma hänelle oli mistä saa annoksen sille päivälle ja mistä saa siihen rahat. Asuimme yhteisessä asunnossa, mikä ei enään tuntunut kodilta vaan elin pelon vallassa

huumeet_narkomaani_133131b

 

Muistan edelleen elävästi sen yhden illan, kun hän tuli kotiin ja sai jonkun kohtauksen, jossa vaahtoa vaan pulppusi suusta, tärinä oli ennen näkemätöntä ja ihminen oli lähes sinertävä. Silloin päätin , että nyt riittää en jaksa enään. Jos olet kaikkesi tehnyt ihmisen vuoksi ja yrittänyt auttaa ja pelasta ilman tulosta tulee turhautuminen ja syyllisyyden tunne. Tajusin silloin, että toista ihmistä ei voi muuttaa vaikka kuinka haluaisi. Tämä on yksi syy miksi olen niin ehdoton huumeisiin ja en arvosta niitä ihmisiä pätkääkään, sillä uskon, että heille on tarjottu apua, mutta eivät sitä ole valmiita ottamaan vastaan, koska ei vaan kiinnosta. 

Pixmac000000157144_thumb1

 

Eron jälkeen jäin hetkeksi asumaan yhteiseen vuokra asuntoon. Olin juuri valmistunut kampaamo koulusta ja sain silloin alkupalkkaa 860e/kk. Muistan että vuokra asunnon vuokra oli silloin 580e/kk eli käteen jäi rahaa vuokran jälkeen:280e, josta maksoin myös kaikki laskut. Elin kyseisellä muistaakseni ihan hyvin ja pitkän aikaa joten tiedän myös tämän puolen elämästä. Ehkä avasin jopa vähän liikaa vanhoja asioita, mutta mua kerrassaan vituttaa kommentiti: olet aina elänyt sitä ja tätä elämää, josta moni teistä lukijoista ei todellakaan tiedä yhtään mitään. No tosta kaikesta paskasta on selvitty ja nyt olen todella onnellinen kaikesta mitä minulla on.

IMG_7673Tänään oli Nicolen seminaari Tampereen Nekalassa Bullfarmin tiloissa. Olipa mukava jälleen näkeminen vuoden takaiseen. Nicole on aivan super mukava ja valloittava persoona. Paljon tuli taas hyviä tipsejä tulevaan ja porukkaa oli kuin pipoa. Kiva nähdä muita kilpailijoita muutenkin kuin kilpailuissa. Tässä muutamia kuvia leiriltä. Mukana oli muutama vanha tuttu ja Titin kanssa ehdittiinkin vaihtamaan muutamia sanoja. IMG_7625 IMG_7630 IMG_7631 IMG_7636 IMG_7645

Ja sitten päästään asiaan nimitäin BOOTYYN mikä kiinnostaa kaikkia. Nyt on tullut Biancaneveen myyntiin aivan siis käsittämättömän upeita housuja, missä jokaisen pylly näyttää niin hyvältä. Värejä on musta, harmaa ja luumu. Biancaneve oli myös edustamassa leirillä ja tässä muutamia kuvia.IMG_7651 IMG_7660 IMG_7661 IMG_7662 IMG_7672

Noi housut on kerrassaan jotain uskomatonta ja tänään saapuneet on kohta loppuunmyyneet, joten ole nopea. Biancanevestä saa myös kisavärit ja meikkivoiteet, sekä paljon kaikkea treenikamaa juomapulloista lähtien. Osa uimahyppy kilpailu splashin puvuistakin on Elinan käsialaa. 

Nyt lepoa ja chillailua perheen kanssa <3

 

primebody

22 vastausta artikkeliin “Bootyyyyyy housuu”

    • Ei se ihan noin mennyt vaan tarkoitan, että vaikka asuu kotona on hyvä itsenäistyä ja hoitaa omat asiat. Suurin syyhän siihen on tavallaan vanhemmat jotka kylvää sitä rahaa…

    • Ne saapui tännä, eli tuskin on vielä ehtinyt nettikauppaan, mutta kannattaa soitella huomenna biancaneveen. Kokoja oli xs,s,m ja l xl:stä en ole varma, mutta housut on todella joustavaa materiaalia

  1. Siis mikä noissa housuissa on sellaista ”spesiaalia”? Eli tarkoitan että miten ne saa kaikkien pepun näyttämään hyvältä, joku muotoileva leikkaus vai mitä?

  2. Moikka Umppu! 🙂 välillä eksyn tänne sun blogiin ja sitä on kiva lukea, tykkään ehdottomasti eniten sun rohkeudesta, suorasukasuudesta ja oot upee kaikin puolin kun oot vaan niin Umppu! älä ikinä pyytele anteeks ittees, niinkun et ookkaan tähän mennessä tehnyt, pidä toi! rankkoja aikoja myös oot näköjään käynyt läpi, ja niiden jakaminen on tärkeää muille jotka samantyylisissä tilanteessa elävät..

    Mut nyt oli pakko tän kerran tarttuu tohon alkutekstiin! ei voi yleistää ”nykypäivän nuoria” tolla tavalla. 😀 esimerkiks mun piireissäni ei ole yhtäkään joka olisi elänyt siivellä missään vaiheessa kun on muuttanut kotoo/valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta. Kaikki mun ystävät (ja minä myös 16-vuotiaasta asti) ovat käyneet duunissa ja omat rahansa ansainneet. Riippumatta siitä ovatko vanhemmat rikkaita vaiko ei. itsekin parhaimmillaan ollut kolme duunia ja yliopisto-opinnot samaan aikaan + tanssitreenit monesti viikossa.. enkä ole ainoa kuka painaa näin 😀 en myöskään omista louis vuittonia (thank god :D)

    että tällänen kommentti tähän väliin, toivottavasti herättää keskustelua koska tiedän että sitä toistakin sorttia on melko paljon jotka elää siivellä.. niille vaan toivoo parasta ja että ne joskus siitä kasvais ja ymmärtäis jotain 😀

    muuten mahtavaa juttua tulee, keep it up! 🙂

    • Joo en tarkoittanutkaan tavallaan yleistää, mutta silloin kun sää olet ollut 16 niin ne tämän päivän 16-vuotiaat elää jo ihan erilaista elämää. Toki aina on poikkeuksia ja musta on todella mahtavaa, jos nuori haluaa mennä töihin ja ansaita omat rahansa itse ja samalla ottaa pienen askeleen aikuisuuteen. Ainahan tilanne ei salli omassa asunnossa asumista ja sun esimerkki on hyvä siitä kuinka yritteliäs olet ollut ja sun kova tahti (varmaankin ilman autoa) ei olisi mahdollistanutkaan muuttaa pois vanhemmilta. Jokainen tapaus on erilainen ja ehkä vähän epäselvästi kirjoitin mitä tavallaan ajan takaa..
      🙂 🙂

    • Haha niinpä, toikin on totta että siitähän onkin jo vähän enemmän aikaa kun mää olin 16v kun mitä päässäni kuvittelen.. 😀 t. ikuisesti 19v Mikku!

    • en usko et ne on vielä loppuun myyty, jos Elina ei oo viä ehtinyt laittaan niitä? Mut soittele vaikka biancaan huomenissa…

  3. Voi apua! En tiiä oonko lievästi herkkänä, kun tää sun bloggaus sai mut itkeen. Mutta kiitos ihanasta ja rehellisestä blogista. 🙂

  4. Moikka! Sattuisitko muistamaan, minkä merkkiset nuo peppua imartelevat housut ovat? Niitähän ei enää ole Biancanevessä kai myynnissä, mutta ajattelin koettaa onneani ja yrittää etsiä muualta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta