Mikä on lajin hinta?

Kohta ollaan loppusuoralla ja mikäs sen parempaa. Kisafiilis hiipuu pikkuhiljaa ja kunto kohenee. Oon miettinyt jo pitkään, että mikä tässä lajissa on kun lähes jokainen tai ainakin joka toinen pariskunta eroaa, tai käy läpi hirveän kriisin parisuhteessa. Onko kyse siinä , että lajiin keskittyminen on niin itsekeskistä aikaa, että toinen jää ulkopuolella vai onko se siinä uudessa ”elämäntavassa, jota toinen ei vaan voi ymmärtää. Tiedän mistä puhun, sillä mun hirvee fitnes hypetys kotona ja kavereiden keskuudessa aiheutti todellakin ristiriitaisia fiiliksiä ja olin itse niin hiton ehdoton alkuun ja olin sitä mieltä, että tää on vain se ainoa ja oikea tyyli elää.

Kuvaus Mikko Karekivi, vaatteet Casall Ulla-Riitta Koskinen

Voin rehellisesti sanoa, että väheksyin ihmisiä jotka söi epäterveellisesti ja joi joka viikonloppu, toki väheksyn niitä vieläkin mutta en sano sitä ääneen niinkuin ennen. Sain vastaan saman kohtelun joka kohdistui muhun: tossa ei oo mitään järkee, sää et voi nauttia sun elämästä, eksää voi juoda, lihaksikkaat ihmiset on rumia jne. Viime vuosi oli omalla kohdalla sitä hypetystä, mutta tajusin kaiken jälkikäteen. Ei mulla oo oikeutta arvostella muita tai niiden elämäntapoja vaan jokaisen on havahduttava siihen itse ja valitettavaa on, että moni ei havahdu siihen koskaan. Mun maailma heitti häränpyllyä fitneksen myötä ja pistin kaiken sen edelle. En ihmettele, että kotona oltiin todella negatiivisia asian suhteen, jonka opin itse kantapään kautta. Mun oli aika muuttua taas Umpuks ja tipahtaa sieltä pilvilinnan päältä takaisin maan pinnalle ja asettaa asiat taas uudelleen tärkeys järjestykseen. Vaikka kuinka urheilet on aina muistettava se rakkaus sielä pohjalla ja ne tärkeimmät ihmiset ja ystävät. 

Kuvaus Mikko Karekivi Ulla-Riitta Koskinen
Kun vain keskityt siihen kisaan ja dieettiin on vaikeaa välillä keskittyä parisuhteeseen ja antaa aikaa sille toiselle. Puolisoa ei tuskin vois vähempää kiinnostaa montako sarjaa teit ja millä painolla ja montako grammaa oot syönyt mitäkin sinä päivänä. Laji kehittää kokoajan eteenpäin monellakin saralla ja tavallaan nauran nyt itselleni kuinka tyhmä olinkaan homman aloittaessa. Huomaan, että ne asiat mitä itse tein ennen on nyt todella raivostuttavia. Hyvänä esimerkkinä on face päivitykset. Jotkut tekisi mieli poistaa sen takia kun tiedän tasan tarkkaan: mitä on aamulla syöty, mikä treeni, mitä treenin jälkeen, päivän ruoat, paino ja vielä kaiken lisäks  muijan treenit siihen kylkeen huhuh. Tuntuu, että osalla porukasta treeni on mitätön jos siitä ei ilmoita facessa. Teinkin jo aiemmin lupauksen ja pidän ne asiat täällä blogissa. Onko se sitten hienoa, että parisuhde kaatuu oman harrastuksen myötä, jos suhteella on vankka pohja ja vaikkapa lapsia? Aina vika ei ole puolisossa joka ei ymmärrä, niinkun itse kuvittelin vaan vika oli vain ja ainoastaan mussa. Muutun täysin kuukaudessa ja musta tuli ohjeilla elävä sali narkomaani. Siinä lapussa oli mun ohjeet miten toimia ja noudatin niitä kuin raamattua. Nyt vanhempana ja viisaampana en tarvitse enään sitä lappua ja pystyn elämään ilman sitä ja tekemättä siitä sen suurempaa numeroa. Samoin meillä on nykyään yhteinen harrastus ja mikäs sen hienompaa. Kannattaa miettiä tarkaan syitä ja seurauksia ja pysähtyä miettimään miks asiat ei toimi ja mitä minä voisin niille tehdä, eikä aina kaataa syytä sen toisen niskaan. 
Valokuvaus Mikko Karekivi Ulla-Riitta Koskinen

Joskus vaan ihmiset kasvaa eri suuntiin ja silloin se ero saattaakin olla se oikea ratkaisu, mutta ei aina. Oon itse niin onnellinen, sillä oon löytänyt sen toimivan tavan tän koko paletin pyörittämiseen ja aikaa riittää kaikille.  

-Umppu

primebody

17 vastausta artikkeliin “Mikä on lajin hinta?”

  1. Se on sitä kasvua se elämä :)Mutta tarttee kyllä sanoo, että näin maallikonkin silmällä sun kunto näyttää kuvissa tosi hyvältä eli paremmalta kuin koskaan ennen!

  2. Millanen sun ”oma” tukka on? siis väriltään ja mitaltaan, ilman pidennyksiä :)Mimmoset kisakynnet sulle tulee?

  3. tsemppiä vikaan rutistukseen, oot kyllä niin mahtava tyyppi. aina ihan innolla oottaa sun höpinöitäsi 🙂

  4. Hei Ulla-Riitta!Olen hiljattain alkanut seuraamaan blogiasi, ja nyt suorastaan koukussa 😉 Varsinkin tämä kirjoitus kolahti! Itse olen hurahtanut fitness-elämäntyyliin punniten ruoat ja noudattaen pt:n minulle laatimaa saliohjelmaa jo noin vuoden ajan – tavoitteellisesti treenaten siis.. Varsinkin kohta ”Puolisoa ei tuskin vois vähempää kiinnostaa montako sarjaa teit ja millä painolla ja montako grammaa oot syönyt mitäkin sinä päivänä.” kolahti erityisesti! Ehkä minunkin tulisi alkaa priorisoimaan ja laittamaan asiat jälleen tärkeysjärjestykseen..Kiitos siis ajatuksia herättäneestä tekstistäsi, aurinkoista kevättä ja tsemppiä loppurutistukseesi! :)- JaanaPs. Kuvasi olivat ihan huikeita!

  5. Hei,Olen nyt viime päivät ”kahlannut” blogiasi läpi,ja täytyy sanoa,että mahtavaa työtä olet tehnyt.Ja vaikutat todella järkevältä&fiksulta,kauniilta niin ulkoisesti kuin sisältäkin,mikä on nykypäivänä valitettavasti aika harvinaista.Olen saanut teksteistäsi paljon inspiraatiota itselleni,tarkoituksena löytää pysyvät terveet elämäntavat ja saada myös lihasta hankittua.Ikää minulla on sitsemän vuotta enemmän ja tenaviakin neljä,joten helppoahan se ei tule olemaan,mutta eihän se ole kellään :)Osaisitko vinkata kuka olisi hyvä pt pääkaupunkiseudulla sinun mielestäsi?Jokatapauksessa Kiitos innostavasta blogistasi ja Hurjasti Tsemppiä loppurutistukseen ja kisoihin!!!-A-

  6. Onni on myös sellainen mies, joka harrastaa itse sali ym. treenaamista ja arvostaa terveitä elämäntapoja, vaikka ei mikään bodybilderi olekaan 🙂 Huomattavasti helpompaa on harrastaa, kun saa tukea puolisolta. Paljon tsemppiä sinulle Umppu loppurutisktukseen! Tulen katsomaan kisoja, se varmistui tänään 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta