Kalvot auki

Mää nukuin tänään pommiin, tai no siis en ehtinyt tekeen aeroobista. Onneks oon tehny niitä vähän ”varastoon, joten annan itselleni anteeksi. On kyllä super huippua, kun aamulla on jo valoisaa ja saa nauttia auringon paisteesta. Kyllä se vaan vaikuttaa positiivisesti mieleen.

Tänään tein lyhyen päivän töissä ja sainkin itse nauttia Nellin osaavista kätösistä ja sain uuden tugeen. Ai että mää tykkään tästä. Kiitti Nelli. Sen jälkeen olikin ”nautinto ohi, kun marssin Santalan Riston käsittelyyn. Siinä sitten tunti täyttä kipua. Kyllä toi lihaskalvojen availu on vaan epämiellyttävää puuhaa, mutta olo on sen jälkeen niin raukee. Pahimmassa juntturassa oli yläpakara ja jotain pientä oli yläselässä. Sainkin ohjeita miten voin kotona pitää kalvoja auki.

Hankin hetki sitten sen putkirullan ja sillä saa todella hyvin jalat auki. Suosittelen hankkimaan kotiin on kyllä huippu vehje samoin kuin piikkimatto. Kehonhuolto on hyvin tärkeää harrastat sitten mitä lajia tahansa.

Tää viikko on ollut yhtä taistelua. Jäljelle jääneet virpojien suklaamunat huutaa mun nimee, mutta samalla vahvistaa selkärankaa, sillä tavoitteet huutaa toisessa korvassa. Enään on reilu 2 viikkoa aikaa ja se menee vaikka päällä seisten. Huomenna on bikinien sovitus Biancanevessä ja siitä se sitten lähtee!!

Tänään oli Bodylehden sivuilla, että Nicole Wilkinsin leiri on taas kesällä ja nyt myös Tampereella. Ilmoittauduin heti, mutta vielä ei oo tullut varmistusta pääsenkö. Sinne mahtuu 25 nopeinta. Suosittelen lämpimästi, jos paikkoja vielä on jäljellä. Bodylehden sivuilla on ohjeet miten toimia.

Viikonloppuna meillä on tulossa taas Teami päivät. Kiva nähdä kevään kilpailijat ja missä kunnossa porukka on ja millä fiiliksellä. Moni on ensikertalainen ja kaikki on uutta ja ihmeellistä. Nyt alkaa hervoton ihon kuorinta ja kosteutus, että väristä tulee hyvä. Samoin edessä on vielä muutama kasvohoito ja sen semmoista pikkukivaa.

Tänään vielä saunan lämpöön ja loikoilua piikkimatolla

Umppu

primebody

3 vastausta artikkeliin “Kalvot auki”

  1. Minä tykkään kans seurata sinun matkaasi, asiat tehdään kunnolla ja tajuaa että matka kohti kisoja on oikeasti kovaa työtä. Löysin eilen taas tarinan ”pari kuukautta” treeniä riitä lavalle, ne tarinat meinaa nostaa vähän ärtymystä pintaan…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta