Naama kun parhaatpäivänsä nähnyt ilmapallo

Ensimmäinen kosketukseni fitness kisoihin oli Lappeenrannan karsinnat, missä bikini fitness kilpailtiin ensimmäisen kerran. Aamulla lähdin junalla 5 jälkeen kisoja kohti kassi täynnä hiuslakkaa, kiharrin, meikkejä jne. En tiennyt mitä odottaa ja roolini oli Suvin tukan laitto. Olin nähnyt Suvin pari viikkoa aiemmin PRIMESSÄ, kun laitoin hänen hiuksensa kisoja varten. Saavuttuani Lappenrantaan tuli Kimmo nappaan mut asemalta ja paineltiin suoraan hiustenlaitto hommiin. Siä se Iso-Kuusela seisoi nakkena vessassa ja Minna siveliä väriä pintaan. Olin aivan pihalla jaa noinko se väri laitetaan???? Whaaat. Kuvani siveästä eloveenasta oli tipotiessään ja tilalle tuli #jäätävä kissa Iso-Kuusela well HELOU..

 En olis tosiaan uskonut ihan samaks tytöks. Tästä päästäänkin aiheeseen kisa-look. Usein kilpailuissa olevat on kovan työn tehneenä ja monet tunnit treeniä takana olevassa tilassa, mutta kasvoista paistaa väsymys. Kun naama on rasvaton, nesteetön on ulkonäkö usein aivan erilainen, kun normi tilassa. Onkin hyvä ottaa huomioon, miltä näytät ”riutuneena” ja oletko edelleen kaunis. Ensimäisissä kisoissani en tunnistanut itseäni peilistä ja värien levityksien jälkeen sanoinkin, että muistutan pientä ”neekeri poikaa. Jokaikinen uurre ja ryppy tulee varmasti esiin kasvoista ja miljoona kertaa voimakkaampana kun koskaan. Vaikka kroppa on tummaksi maalattu ja samoin kasvoihin tulee todella tumma meikki on hyvä muistaa valot ja varjot. 

Taitava meikkaaja osaa hommansa oli pohja sitten kunka tumma tahansa. Tämä on siis ihan yhtä tärkeä arkimeikissä, kun kisoissakin. Jokainen osa-alue on kisoissä tärkeää ja epäonnistuneella lookilla, voi loppupeleissä olla merkitystä muutaman sijan verran. Varsinkin bikinissä se on hyvin tärkeää. Kun laitat valokynän meikin pohjalle ja siihen päälle tumman meikkivoiteen on iho sata kertaa paremman näköinen ja kuulaampi. Samoin kaikki luomivärit, poskipunat ja huulet kannattaa kokeilla etukäteen miltä ne tosiaan näyttää siinä tummassa pohjassa. Usein oikein punaiset huulet saattavat antaa kisalookissa todella halvan näköisen lopputuloksen, samoin kirkkaat luomivärit esim lila, turkoosi, lime yms, vaikka ne näyttäisivät arkilookissa hyviltä. Samoin liian pitkät ripset tuovat usein ”surullisen ilmeen kasvoille (oon kokeillut) ja silmäkulmat ”roikkuvat alaspäin, josta tulee kalansilmä efekti. Joskus liika on liikaa.

No kuitenkin mun jutun pointti oli siis siinä, että kisojen jälkeen näin pikkuhiljaa niin salilla, kun muualla kilpailijoita, joita en ollut tunnistaa samoiksi, koska ne posket oli valtavat,,,,,, oikeesti valtavat! Tuntui siltä, että kaikkien naama on kun helium täytön jäljiltä, vaikka se olikin se normi arki naama. Mulla kesti pitkään tottua siihen, että ihmiset ei näytä siviilissä samalta kuin kisoissa ja että kaikilla on oikeesti posket ja se on ihan normaalia. Se kisa look on tavallaan se sun roolihahmo, minkä menet esittämään lavalle ja todellisuudessa olet aivan muuta. Siksi musta on hauska laittaa kuvia treeneistä ja salilta, missä oon todellakin se UMPPU mikä oikeesti oon. Ilman sitä kaikkea krumeluuria ja ruskeeta öljyttyä pintaa. En myöskään hillu niin töissä, kun vaapa-ajalla hotpantseissä tissit tötteröllä, vaan yleensä oon verhottuna johonkin todella mukavaan isoon paitaan ja leggareihin <3<3<3<3<3<3
-Umppu

Kysyn vaan miks?

Nyt ei oo meillä onnenpäivät, vaan hommat on kaukana niistä. Ens viikolla pitäis lähtee matkalle ja koko muu sakki on kipeenä paitsi minä, eli pahimmassa tapauksessa lomaa ei oo, eikä tuu nyyh. No ei voi mitään kyllä mää jotain meille keksin ja pääasia, että on yhteistä aikaa olla ja touhuta, vaikka kyllä mulle kieltämättä se aurinkotuolikin maistuis. Vielä on kuitenkin onneks viikko aikaa parantua. Kaikista inhottavinta on kun lapsi sairastaa ja jos vain voisin ottaisin kaikki taudit sen puolesta……

Mää oon aina lipputtanut kyhyiden ihmisten puolesta ja vaikka kokoni ei tavallaan oo koskaan tuottanut mulle mitään ongelmia, niin silti olisi ihan huippua, jos lyhyitä ihmisiä ei aina sorsittais. Ikinä ei oo missään ylipituutta, eli oot liian pitkä vaan aina liian lyhyt. Oon vahvasti silti sitä mieltä, että myös omassa lajissani olisi hyvä ottaa myös me lyhyet huomioon, sillä tällä hetkellä Fitness Classicin alle 163cm sarja on ehdottomasti suosituin, joten olisi oikeudenmukaista saada myös tänne Suomeen se alle 158cm sarja. Silloin ei voi tulla palautetta ”pitkät tytyöt on näyttävempiä”. Mun ekoissa kisoissa muista kun lineupissa katsoin vasemmalle ja näin siinä teami kaverini Suvin tissit 😉 on vaikea vertailla ihmisiä jo pituus heittää jopa 30cm:llä ja kyse on fysiikka lajista. Ehkä mun rukouksiin vielä vastataan joskus…

Nyt kun eletään fitneksen aikakautta ja bikinifitness on siinä yhtenä ”mediaseksikkyyden” kappaleena on todellakin hyvä muistaa, että kilpaileminen ei sovi kaikille. Osa kilpailijoista on kokeneita ja tietää jo monen monta asiaa etukäteen, mutta suurimalle osalle omassa lajissani ne on aivan uusia juttuja. Vaikka moni haluaa kokeilla siipiään voi se tyssätä kisoissa karusti jo eliminaatio kierrokseen, eli T-kävelyt yms on aivan ”turhaan treenattu ja hiottu. Se mikä on karu totuus, että sielä voitto pallilla seisoo poikkeuksetta lähes aina ihminen, kuka ei ole juuri aloittanut vaan on treenannut jo useamman vuoden ja saanut tarvittavan fysiikan (lihasmassan) pärjätäkseen. Kun laji menee eteenpäin nousee myös taso ja erot kasvaa kilpailijoiden välillä. Anna Virmajoki on hyvä esimerkki suomalaisesta kilpailijasta, kuka omaa tähän lajiin aivan täydellisen fysiikan ja en ainakaan itse osaa sanoa hänen kohdallaan yhtään heikkoa osa-aluetta. Bikini fitness vaatii sitä lihasmassaa yllättävänkin paljon.

Vaikka oonkin ollut tavallaan HIEMAN negatiivinen lajin suuresta hypetyksestä, niin oon myös tosi innoissani niistä uusista kilpailijoista ketkä on oivaltanut mitä laji on pinnan alla ja tietää homman nimen oikeesti ja keskittyy siihen olennaiseen.

Dieetti on edennyt hitaasti, mutta varmasti, mutta paljon  on vielä tekemistä. Vaakalla en ole käynyt enkä aio hetkeen käydäkkään, koska aion tuijottaa vai sitä mitä peilissä näkyy ja unohtaa ne kilot. Dieetti ja fiilis on aivan erilaista kun ennen ja virheistä oppii. Vaikka päämäärä on itsellä selvä ja tavoite kirkkaana mielessä, pystyn silti olemaan ajattelematta kisoja 24/7 ja se jos joku helpottaa mun elämää ja tekee arjesta ihanaa. Hampaan kiristelyt on unohdettu kokonaan ja perhe-elämäkin sujuu kun tanssi. Osaan nauttia muistakin asioista, kun pelkästään treenistä ja uskon että hyvä tästä tulee

-Umppu