joskus sitä luulee ittestään vähän liikoja

Eilen treenasin Kimmon kanssa olkapäät ja tehtiin vähän normistani poikkeava treeni ja kyllä tuntui. Korjattiin myös vähän tekniikoita ja sain ihan eri tuntuman, eli nämä on juurikin niitä opettavaisia yhteis treenejä.

Olkapää treenissä pelkään aina olkapääni muljatahvan taaksepäin, koska se on yliliikkuva ja nyt löydettiinkin hyvä laite missä niin ei voi käydä ja liikke menee juurikin oikeaan paikkaan. Helposti lähden työntämään liikettä vähän rinnalla esim pystypunnerrusta, jos voimat loppuu.

Eilen oli hyvä treeni ja ajattelin sitten tänään, että oon hirveessä iskussa….. ja paskat. Tuntu jo ekan liikkeen jälkeen, että ei nää nouse minnekkään. Olin Minnan kanssa treenaamassa jalkoja ja meinasin kirjaimellisesti kuolla. Mua alko viä kaiken kidutuksen lisäks sattuun ihan hitosti kylkeen, joka johtunee parin päivän takaisesta pulkkamäen rakentamisesta. Vietin jouluna todella pitkästä aikaa, aikaa leväten ja nauttien ja tässä tulos ”punkero punttisalilla”. Kuvittelin tosiaan että nyt oon keränny voimia, keho palautunut jne, mutta toisin kävi. Onneks mun dieetti alkaa ens viikolla ja saan nää ylimääräiset pois.

 Käytiin eilen keskustelua myös siitä, kun osa ei aina ymmärrä tätä lajia ja ei heidän tarvitsekkaan, mutta hyvä pointti siinä oli miks emme ole kisakunnossa ympäri vuoden ja esim uimari saattaa olla paremmassa kunnossa kokoajan on se että lajimme on fysiikka laji, missä kehitetään lihasmassaa ja on oltava jotain mistä sitä rakentaa, kun taas esim juoksija jolle yhtäkkiä lämähtäis se 10kg hidastuu ja ei jaksa todellakaan samalla tavalla juosta kun ennen. Sitten ennen kisoja, meillä tapahtuu se kiristys ja silloin näkee todellisuudessa se treenin lopputulos ja mitä oikeesti on siä läskin alla. Kisakunnossa pysyminen MYÖS ympäri vuoden on epäterveellistä, sillä kehosta poistetaan myös kaikki nesteet päivää aiemmin ja ollaan juomatta vuorokausi. Samoin rasvat viedän mahd alas, että saadaan maximaalinen kireys.

Nyt rojahdan sohvalle ja koitan vähän venytellä, että pääsen huomenna käveleen 🙂 -Umppu

primebody

7 vastausta artikkeliin “joskus sitä luulee ittestään vähän liikoja”

  1. Olit kevään kisoissa paljon paremmassa kondiksessa, myös rusketus oli onnistunut. Tukka + stailaus taas syksyn kisoissa parempi.

  2. Hei Umppu, on sanottava, että olet kertakaikkisen upea nainen ja todella inspiroiva tyyppi! 🙂 Vaikutat ihan super-ihmiseltä, kun olet niin aikaansaava ja määrätietoinen, ennenkaikkea itsekurisi on kadehdittavan hyvä. Olen suurinpiirtein ikäisesi nainen (30-v.-synttärit alle kahden viikon päästä), täyspäiväisesti työssäkäyvä 9- ja 4-vuotiaiden lasten äiti. Tiedän, mitä on jakaa aikansa perheen, kodinhoidon, leipätyön ja harrastusten välillä. Se ei todellakaan ole helppoa!Onnekas sattuma, että eksyin blogiisi. Olenkin samantien ahminut läpi suurimman osan postauksistasi 😀 Omat lajini, vatsatanssi ja capoeira, eivät ole lähelläkään omaasi, mutta silti inspiroidun siitä, miten kovasti olet tehnyt töitä saavuttaaksesi tavoitteesi. Itse teen töitä kehittyäkseni omissa lajeissani, vaikka mitään selkeää tavoitetta minulla ei niiden suhteen ole, kuten sinulla kisamenestys omassasi. Oma ”bikini fitness”-tavoitteeni on paljon vaatimattomampi, kehdata mennä biksuissa ihan tavalliselle uimarannalle 😀 Ravintsemus- ja treenivinkkejä voi omaksua sinun laisiltasi tosissaan treenaavilta, vaikka omat tavoitteet olisivatkin paljon vaatimattomammat.Sain sysäyksen treenaamiseen, kun työterveyslääkäri totesi minun BMI:ni perusteella olevan lievästi ylipainoinen. Ja kyllä se peilikin paljasti karun totuuden siitä laardin määrätä. Nyt liikuntaa lisättyäni on painoni pudonnut n. 15 kiloa ja olen päässyt normaalipainoon ja lihaksiakin on tullut huomattavasti, vaikken punttisalilla käykään. Ongelmani on kuitenkin se, että olen vartalotyypiltäni ”päärynä”, eli läski kertyy hanuriin ja reisiin ja ei sieltä meinaa lähteä millään. Yläkroppani on jo hoikassa kunnossa, jo ennestään pienet rintani ovat jo lähes olemattomat ja vatsalihaksetkin alkavat erottua, mutta peffassa ja reisissä löllyvää riittää ja mikä vieläkin inhottavampaa, sellulliittia on paljon. Yritän nyt löytää ratkaisua ongelmaan, kieltäydyn hyväksymästä sitä, että niitä ei saisi pois. Olisikohan tuollaisesta fitness-dieetistä apua? Liikunnan määrää voin yrittää hiukan lisätä myös, liikun tällä hetkellä viitisen tuntia viikossa, lajini kehittävät sekä aerobista- että lihaskuntoa. Mitä luulet, voisiko sinun tapasi syödä tai ainakin samantapainen dieetti olla ratkaisu ongelmaani?P.S. Anteeksi, että tuli näin pitkä kommentti!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta