Bikinifitness ja fitness bikini

Lajini ja sen asettamat vaatimukset. Miten itse ajauduin lajin pariin, oli Minna Pajulahden kampaamokäynti luonani PRIMESSÄ ja Minna sai minut houkuteltua mukaan. Olen harrastanut kilpaurheilua 6 vuotiaasta asti ja tiedän tarkalleen mitä se vaatii ja mitä pitää tehdä, jos haluaa myös menestyä. Oma lajini vaatii omistaumista niin treenaamiseen, kun yhtälailla henkistä kanttia. Oonkin aina sanonut, että laji on paljon rankempaa henkisesti kun fyysisesti. Treenejä on keskimäärin 5 kertaa viikossa, johon lisätään aamu aeroobiset (kisakaudella 5 kertaa viikossa). Samoin pitää noudatta tiettyä ruokavaliota ja olla pitkiäkin aikoja miinus kaloreilla. Lisäksi omalla kohdalla on hoidettavana yritys ja perhe.

On rakastettava sitä mitä tekee. On myöskin osattava suhtautua arvosteluun, sillä asetat itseesi välillä jopa tuhansien ihmiseten arvosteltavaksi. On ymmärrettävä että vartalosi esineistetään ja he eivät puhu sinusta ihmisenä. Biletys ja kilpailu ei sovi yhteen. Olen edelleen sitä mieltä, etttä bikinifitness on aikuisten laji, vaikka onkin saanut kovan suosion nuorten keskuudessa. Jokainen kilpailu ja dieetti on todella opettavaisia ja usein huomaat itsessäsi aivan uusia puolia ja valitettavan usein ne on negatiivisia ainakin omalla kohdallani.

Pitää valmistautua, myös kilpailun jälkeeseen arkeen ja antaa oman kropan palautua rauhassa, joka on ollut mulle aivan äärimmäisen vaikea asia. Syöt pitkään puhdasta ruokaa ja kilpailujen jälkeen ainakin minä ahmin päivän kaks ruokaa hullunkiilto silmissä, joka oli täys virhe. Samanlailla kun dieetti muuttaa kehoasi, muuttaa myös se ahmiminen ja tapahtuu turpoaminen. Nyt vasta tiedän mitä odottaa kilpailujen jälkeen ja tiedän miten aion toimia jatkossa. Kun haaveilet lajista on hyvä ensiksi hankkia hyvä valmentaja, joka kertoo TOIVOTTAVASTI sinulle totuuden, oletko sopiva lajiin. Rakenne on hyvin ratkaiseva. Lajin huiput omaavat monen vuoden treenin taustalla ja todella harvoin voittaja on vasta harrastuksen aloittanut. Maltti on valttia ja et voi olettaa kun olet käynyt 3kk salilla että olet valmis lavalle.

Itsellänikin on vielä pitkä matka siihen jos haluan kamppailla kullasta. Moni saattaakin lyödä hanskat tiskiin ensimmäisten kisojen jälkeen, kun vasta ymmärtää lajin vaativuuden. Vaikka moni sanoo, että laji ei vaadi lihaksia, niin töitä se vaatii aivan helvetisti. Samoin raha on yksi olennainen asia, eli pitää maksaa valmennus, sali, vaatteet, lisäravinteet, lisenssi, bikinit, kengät, värit, hotellit, kampaaja, meikkaaja yms. Jos panostat vain osaan sekään ei riitä vaan koko paketin pitää olla kunnossa. Sitten vielä kun olet pitkään ollut dieetillä aivot ei toimi normaalisti, palelet, olet väsynyt ja silti pitää hoitaa kaikki arjen askareet siinä samalla. Moni jättää myös tässä vaiheessa leikin kesken. Kukaan joka ei ole käynyt kisa rumbaa ja dieettiä läpi ei voi sanoa miltä se tuntuu. Se ei ole helppoa vaan vaatii hillitöntä itsekuria ja omistautumista lajille 100%:sti.

Nöyryys kasvaa kilpaillessa ja aina pitää muistaa vastassa voi olla kuka vaan. Ei kannata välttämättä asettaa sijoitus tavoitteita ennen kun on yhtäkään kilpailua takana, sillä itse se lavalla olo on jotain aivan muuta kun sielä omassa peilisalissa harjoiteltu setti. Jännität, suuta kuivaa päässä pyörii ties mitä jne. Keväälle on tulossa vanhoja konkareita, joilla on etulyönti asema kisassa, sillä lavalla on oltu jo useampaan kertaan. Jos sarjassa on esim 30 tyttöä tulee eliminaatio kierros, eli 10 lähtee samantien ulos kisasta ja jonkun taival voi loppua jo siihen. Se hirvee duuni minkä olet tehnyt on tipotiessään. Tulos on vaan nieltävä, sillä sitä ei voi enään muuttaa.

Itse tiedän jo ne omat vahvuudet ja heikkoudet. Pylly on mun paras ja keskivartalo on ehdottomasti huonoin. Olen kuitenkin synnyttänyt ja annan itselleni armoa ja tiedän että vatsan alue kiristyy vasta aivan loppumetreillä. Samoin esiintymistä saan harjoitella ja paljon. Nyt on vielä se uusi 30 sekunnin aika, eli on hyvä treenata T-kävely niin että aika ei tuu vastaan. Mitä me siis opimme: Eli mieti tarkkaan onko laji juuri sinua varten? Jos olet niin ujo, että hyvä kun pystyt puhumaan edes tuntemattomalle ihmiselle, ei laji myöskään silloin ole ehkä sinua varten. Vaikka haluat hyvään kuntoon, ei sitä ole välttämättä pakko todistaa osallistumalla kilpailuihin, sillä sieltä ei aina välttämättä tule se haluttu lopputulos.

-Umppu

primebody

21 vastausta artikkeliin “Bikinifitness ja fitness bikini”

  1. Tottahan varmasti joka sana,mutta tuskin tohon hommaan ihmiset lähtee,jos kisatouhu olisi niin kamala tai rankka juttu..Siis en osaa pukea kunnolla sanoiksi mitä tarkoitan,mutta kertomuksesi antaa sellaisen kuvan minulle mitä olen jo jonkin aikaa seurannut,että aivan kuin tuohon hommaan ei kykenisi kovin moni ihminen..Paitsi sinä tietenkin :)Enkä missään nimessä sano tätä kateudesta ,tai muuten pahalla,mutta mielestäni hieman kuulostaa kuin pelkäisit oman paikkasi puolesta.Mielestäni vaikka bikinifitneksestä on tullut muoti-ilmiö tällä helkellä,niin antaa kaikkien yrittää rahkeitaan mihin kykenee ja mitä sitten saavuttaakin..Antaa ”kaikkien kukkien kukkia”.Myös nuorten..Heissähän on se tulevaisuus :)Mielestäni 🙂

  2. Niin sehän ssinä onkin että sen vasta ymmärtää kun sen on kokenut. Ja se kertoo lajin vaativuudesta, että osa jättää leikin kesken vain muutamaa päivää ennen kilpailuja. Ja se vaan on totta tähän lajiin ei kykene kaikki ja en sillä mitenkään ylistä iseäni, sillä kilpailijoita on satoja muitakin. Ja totta helvetissä ”pelkään paikkani puolesta ja se onkin ihan tervettä se on myös realismia!!!!!!!!! Joo nuorissa on tulevaisuus, mutta nuorille on omat kisat ja harva heistä yltää naisten maailman kärkeen kuitenkaan. En tiedä kilpailetko itse tai oletko koskaan vetänyt dieettiä läpi ja jos et ole et myöskään sinä voi asiaa ymmärtää, sillä se on niin oma maailmansa 🙂 Kiitos kommentista 🙂

  3. En kilpaile itse mutta treenaan paljon ,mutta vain omaksi iloksi.Elän terveellisillä elämäntavoilla ympäri vuoden,ja ulkomuoto tulee sitten bonuksena :).Itsekuri on siis kova itselläkin :). En missään nimessä halua aliarvioida sinua,tai muitakaan kilpailevia ihmisiä.Välillä vaan kuulostat siltä kuin paikkasi bikinikisoissa olisi uhattuna,ja sen takia kritisoit nuoria uusia kisaajia.Olisihan se jo kurjaa jos samat vanhat kilpailisivat vuodesta toiseen.Eikä välttämättä siltikään sijoitu palkintopallille :).Samat naiset näyttää voittavan/sijoittuvan kisoissa.Ei sen puoleen,ovathan nämä naiset kertakaikkisen ylivoimasia parhaita olleet!:) Mielestäni on hyvä että uusia yrittäjiä tulee ja myös nuoria,koska ainahan on positiivista se että jo nuorena valitsee terveelliset elämäntavat,jotka jatkuu mahdollisesti pitkälle tulevaisuuteen.Kuten minulla,joka on jo kohta 40v! 🙂

  4. Enkä todellakaan halua olla mikään ilkimys,joka pahoittaa mielesi,mutta ensimmäistä kertaa kommentoin asiaan,koska mun mielestä toitotus sulta menee yli..Olen kuitenkin lukenut blogiasi mielenkiinnon vuoksi,joka on itseasiassa muuten ihan hyvä.En tiedä onko kukaan sulle tästä asiasta aikaisemmin maininnut että ampuu jo hieman yli toitotuksesi.Jos ei niin olen minä sitten ensimmäinen.Ja tuskin sinua se minun mielipiteeni sen enempää kiinnostaa,mutta sanon silti 🙂 .Kaikkea hyvää,ja myös Hyvää Joulua 🙂

  5. Mutta se tekee juuri sen eron oletko NS:PERUSLIIKKUJA VAI KILPAURHEILIJA. Tässä myös viedään kroppa äärimmilleen, mitä perusliikkuja ei tee. Kuukautiset saattaa jäädä pois jne. Omasta mielestäni se ei ole hyvä asia esim 16 vuotiaalle, kuka ei todellakaan ole kehittynyt vielä naiseksi. Tämä on todellakin vain mun mielipide, mutta kyseessä on myös mun blogi, jonne kerron omia ajatuksiani ja kaikkia ei todellakaan voi miellyttää. Ja itse en todellakaan kilpailisi, jollen haluaisi voittaa, silloin jos ajattelee tyylillä ihan sama voi sitä kutsua harrastukseksi ei KILPAILEMISEKSI. Tiedän kuitenkin mistä puhun koska kilpailen ja diettaan ja tiedän myös todellakin ne asioiden negatiiviset puolet, mitä harva edes kertoo ääneen. Tiedän myös itse entisenä 14-16 vuotiaiden valmentajana kuinka raskaasti esim tappiot koetaan ja kuinka vaikeaa niitä on tuossa iässä käsitellä.

  6. Tais osua ja upota :).Mitä sitä murehtimaan muiden tekemisiä ,kisaamisia ja yleensäkkin elämää! Jokainen voi keskittyä omaan elämäänsä ja luulisi sen riittävän :).Elämä opettaa ihan meitä jokaista kokemuksien myötä,ei siis tarvitse sinunkaan kantaa huolta muista ihmisistä sen enempää tai nuorista :). Onhan sinulla on lapsi kestä huolehtia.Kuten myös minulla. Varmasti tiedät mistä puhut,mutta kerta puheet voisi asiasta riittää.Ja voin vielä lopuksi mainita,että kyllä minä tiedän mistä puhun 🙂 Vaikka en bikinikilpailuja käykkään,niin silti tiedän mitä kova treenaaminen ja urheileminen yleensäkkin on äärimmillään 🙂 Et siis suinkaan ole ainoa joka siittä asiasta tietää :). Joo mutta ei tästä asiasta sen enempää 🙂

  7. Koski kyllä sinua toi osua ja upota :))Sinä se taisit ärsyyntyä,en minä paitsi ehkä sen verran kun olen jo useasti lukenut toitotuksesi nuorista :)Ja halusin vain kerrankin ilmaista mielipiteeni asiasta. Ja muuten sun blogi on kiva ja hauska siksi sitä olen lukenutkin.Mutta lupaan sulle etten enään kirjoita kommenttejani,koska otat kovasti itseesi asiasta.Mutta joskus jonkun totuus on sanottava ilman ilkeyksiä 🙂

  8. Kannattaa vaan fiilata se oma kroppa niin kuosiin niin ei tarvitse pelätä uusia. Paras voittaa kuitenkin. Miksi edes kilpailla ns. keskeneräisenä?

  9. Sulla taitaa olla ikäkriisi! Taidan palata puolen vuoden päästä blogiisi, jospa silloin kirjoitat muusta kuin nuoremmista kilpailijoista. Vähän jo kyllästyttää aiheen jankutus.

  10. Monet sitten voi asiasta kirjoittaa nimettömänä ilkeämminkin. Eivät kaikki nimettömät. Mun ei tarvitse enempää asiasta mainita.Viimeinen tekstini oli se mikä loppui lauseeseen sanoakkin voi ilman ilkeyksiä :)Terv.ensimmäinen nimetön”

  11. Voisiko tämän bikinifitness & nuoret wannabe-bf-starat -asian käsittää niin että on kahdenlaisia ”tulevia” fitnesstähtiä.Ensinnäkin on niitä nuoria naisia, jotka treenaa kovaa, syö puhtaasti ja rakentaa kroppaa treeni treeniltä urheillakseen, kilpaillakseen, ollakseen aina vaan parempia. Voittaakseen itsensä. Ja sitten on niitä nuoria naisia jotka perustaa blogin teemalla ”täältä tullaan bikinifitness”; haetaan tekotissit, -tukka ja -kynnet. Esitellään niitä. Käydään salilla näyttäytymässä ja valokuvailemassa sitä tissivakoa. Haaveillaan siitä, että innokkaat miespuoliset fanit perustavat kuolauskeskusteluketjuja ”just mun pepulle, onhan sillä Virmajoellakin”. Bikinifitness tuntuu vastaavan joidenkin murrosikäiseen haaveeseen olla jotain mielettömän makeeta ja sellaista mitä kaikki kuolaa. Jos sitä puolta asiasta haluaa katsoa, onhan se pinnallista ja jotenkin keskenkasvuista. Mutta mitä ammattimaisemmaksi touhu Suomessakin muuttuu, aletaan ymmärtää että 4kk salitreenillä ja ”ah kuolatkaa mua”-asenteella käydään lähinnä kääntymässä siellä kisoissa. Ja uskoisin että tuskin sinäkään Ulla-Riitta kritisoit niitä nuoria lajiharrastajia jotka tekevät hemmetisti työtä menestyäkseen? Vaan enemmänkin tätä porukkaa joka laittaa energiansa lähinnä lajin pinnallisimpaan puoleen?Tyhjää täynnä oleva hehkutus ei ole keneltäkään pois, mutta kyllä minuakin välillä ärsyttää tämä pintaliitoporukka salipiireissä. No, olen todennut tämän ennenkin – onhan siellä salilla kaikille tilaa.terkuin Marjo

  12. Miksi välittää näistä pintaliitopissisporukoista? Luulisi että siinä tilanteessa vain myhäilisi ja osaisi asettautua näiden yläpuolelle (ja sitten jatkaa omaa treeniä) He kun tuskin ed. mainituilla treenimetodeilla mitään tulevat saavuttamaan, vaikka oma tyyli ennen kaikkea, oli herutusta tai ei, lopputulos lavalla ratkaisee.

  13. Juuri näin!Miksi tuhlata muiden treenaamiseen energiaansa! Jokainen hoitakoon oman tonttinsa,ja tosiaan lavalla se lopputulos ratkaisee,kuten aina ennenkin!:)Lapsellista aikuiselta naiselta tämänkaltainen vouhotus.Ei ole itsetunto kyllä kohdillaan.

  14. Mun mielestä tosta asiasta saa ja pitääkin kirjottaa. Ärsyttää suunnattomasti että tästä lajista, mikä todellakin on kovaa treeniä, rankkaa diettaamista ja kropan äärimmilleen vetämistä, tehdään juuri näiden pintaliitoporukoitten hehkuttamisen takia jotenkin helpon kuulosta ja sellasta että kuka vaan voisi kilpailla. En sano ettei kuka vaan voisi, mutta kyllä se vaatii henkistä voimaa aika paljon enemmän kuin ihan joku ”biksukuntoon kesäksi”. Uskon ja toivon että tää hehkutus viimeistään ensi kevään kisojen jälkeen laantuu, nää hehkuttajat tippuu sieltä pilvilinnoista maanpinnalle kun ei se pelkkä tissien otto tukan laitto ja ittensä maalaaminen ja blingibiksujen hommaaminen riitäkkään sijoituksiin siellä lavalla… :)Lajin kannalta, ja siinä tosissaan kilpailevien urheilijoiden kannalta se vaan tuntuu niin ikävältä että annetaan eri vaikutelma mitä tää oikeesti on. Onneksi ne jotka lajista tietää oikeasti ja tosissaan treenaa niin tietää mitä tää on, että ite tietää mitä tää on 🙂 se on kuitenkin tärkeintä!.. ja koitetaan olla välittämättä +treenataan kovaa, kyllä sen sitten siellä lavalla huomaa eli älä pelkää sulla ei Umppu ainakaan oo mitää hätää ;)Laura

  15. Hei! Eksyin blogiisi sattumalta, ja oli niin hyvää tekstiä että innoistuin lukemaan enemmänkin! En ole ikinä kilpaillut, mutta treenaan kovaa ja onhan se tietenkin tulevaisuuden haave. Luen aika paljon treeniblogeja, ja musta on ihana löytää sellaisten ihmisten kirjoituksia jotka kirjoittavat todellisuuden, kuinka rankka ja vaativa laji oikeasti on. Epäilen vahvasti että dieettaaminen ja kisavalmistelut olisivat oikeasti sitä ”jeejee kaikki on ruusullatanssimista” mitä monet blogeissaan hehkuttaa. Helppoahan sitä on kirjoittaa. Pitemmittä puheitta tsemppiä sun treeniin ja tulen seuraamaan blogiasi jatkossakin! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta