Laihuus ja paluu menneisyyteen

No niin torstai toivoa täynnä vai miten se meni? Samoilla mennään, eli lenkki aamuun ja sitten oli Wolffin vuoro. Vuorossa oli tänään selkä. Aamut tuntuu nyt jotenkin hirveän kiireisiltä ja yleensä silloin kun on kiire unohtaa kaiken olennaisen, niinkun tänään pyyhkeen:) Lupasi laittaa kuvia niistä voimistelu vuosilta ja kaverini kätköistä sain yhden käsiini. Olen tässä kuvassa ehkä 8 luokalla ja viimeisiä vuosia voimisteliana.

Kuvan laatu on hieman surkea, mutta ajaa asiansa. Tässä olen siis saman mittainen kun nyt ja painoa on ehkä 37kg. En oikein osaa sanoa oliko tämä anoreksiaa, vaiko ei mutta tervettä se ei kuitenkaan ollut. Vartalon mallini on aina ollut sama, eli vyötärö on ylhäältä kapea ja pylly on pyöreä. Se pylly tässä voimistelussa olikin se mun heikoin kohta, joka korostui kapean vyötäröni takia. Silloin treenattiin kovaa. Päivittäinen treeni määrä vaihteli 2-6:n tunnin välillä ja elämäni oli pelkkää voimistelua. Kesät vietettiin Bulgaariasa tai Virossa leireillä. Välillä kesäksi palkatiin valmentaja tänne suomeen. Joka kerta sain samaa palautetta LAIHDUTA. Silloin kaikki voimisteliat oli anorektisen laihoja, häntäluut törötti ja takareisi tuli pidemmälle, kun pylly. Muistan tuon kesän, milloin kuva on otettu. Meillä oli silloin 2:n viikon leiri suomessa ja minulle annettiin tavoite paino -3kg vähintään leirin aikana pois. Meille tehtiin aamulla yllätys punnituksia hallin pienessä varastossa. Muistan vieläkin sen hirveän oranssin vaakan. Kaikkihan sen ymmärtää, että tosta ei sitä määrää saa pois millään. Treeneissä ei saanut juoda ollenkaan vettä, joka oli sekin outoa, mutta valmentajaa toteltiin. Varmaan joku Bulgaarialainen tapa. Tästä se kaikki sitten alkoi. Aamulla oli 3:n tunnin treenit, joka jälkeen 2:n tunnin lepo/ruoka tauko ja sitten illalla 3:n tunnin treenit. Lopetin syömisen, sillä pelkäsin joka aamu sitä punnitusta. Muistan että otin evääksi aina omenan ja termariin teetä, että sain kuumalla nesteellä huijattua nälän pois. Kun nyt oikein mietin nyt asiaa aikuisena alan itkeä. Laji oli kova halusin olla paras. Olin valmis tekemään ihan mitä vaan menestyksen eteen. Laihduin kokoajan ja söin hyvin vähän. Vanhempani ja ystäväni alkoivat jo huolestumaan, mutta salasin kaiken ja valehtelin aina, että olin just syönyt. Aloin voimaan pahoin ja etenkin sisältä. Minulla oli yksi tavoite olla suomen paras. Siihen sitten loppui minun voimistelu urani Suomen-Mestaruuteen. Olin 16 vuotias tähän aikaan. Oli todella outoa, sen treeni määrän jälkeen, kun yhtäkkiä kaikki loppui. Mulla ei ollutkaan aamulla treenejä, eikä mulla ollut koulusta kiire treeneihin, eikä viikonloppuisin kisoja. Olin vain kotona…… 3kk….. En tehnyt mitään, linnoittauduin huoneeseeni, lamaannuin, enkä halunnut kuulla voimistelusta sanaakaan. Painoa tuli 10kg, jolloin aloin näyttään ihmiseltä. Muistan kun sanoin äidille että kato, mulla on pylly joka oli ollut ennen pelkkä kuoppa häntäluulla. Muistan kun äiti sanoi mulle että ihanaa saada sut Umppu takaisin ja hyvä kun lopetit sen voimistelun. Huipulla on hyvä lopettaa.

Tämä ehkä selventää sitä, että en todellakaan ihannoin laihuutta vaan terveää ja treenattua kroppaa.

Liika laihuus ja liika lihavuus on yhtä vakavia asioita, ja niihin pitää puuttua, ennen kun on liian myöhäistä.

<3:lla Umppu

primebody

4 vastausta artikkeliin “Laihuus ja paluu menneisyyteen”

  1. voi kamala mitä rääkkiä ollut ja vielä lapsilla 🙁 kaverilta oon kuullut samankaltaisia juttuja kun on joskus harrastanut välinevoimistelua… valmentaja oli venäläinen, ja sielläpäin on aika ankarat valmennusmetodit :/ esim. ylispagaattiinkin rutsautettiin väkisin, auts!!

  2. Umpun kanssa treenattiin samaan aikaan samassa seurassa. Samat rääkit oon kokenu ja itse oon myös ollu todella laiha. Muistan myös ne yllätys punnitukset ja mulle myös sanottiin et pitäis laihtua. Harrastin rytmistä myös 10 vuotta ja kun lopetin niin olin melkein 18. Voin sanoa, että kyllä tuli painoa lisää kun voimistelun lopetin mutta ei kuitenkaan liikaa. Aloin näyttämään normaalilta hiljalleen 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta