Fitness classic 2018

Kuva Tommi Manki Photography

Täällä sitä ollaan taas Helsingissä vuoden 2018 ensimmäisessä fitness rupeamassa. Nyt todella kiireisen kevään jälkeen tuntuu, että sitä on kokoajan kamat pakattuna ja jossain säätämässä. Me tultiin eilen illalla työkaverini Hannan kanssa Helsinkiin ja ehdittiin siinä 3 tuntia nukkuun ennenkuin aamun ensimäinen asiakas täräytti tuoliin 4.00!

Mulla oli tänään kammattavana ja meikattavana yhteensä 7 mallia ja Hannalla lähes samanmoinen setti. Me varataan aina hiuksiin ja meikkiin 1,5h aikaa. Me tehdään ne meidän hotellihuoneessa ja kokemuksesta viisastuneena meillä on vähän isompi huone, että on riittävästi tilaa. Sitä voi kuvitteellisesti ajatella, kunka ihanaa on viettää viikonloppu Helsingissä hotellissa aamupalaa nauttien, mutta todellisuus on kuitenkin ihan toinen. 12h työpäivä lähes tulkoon ilman ainuttakaan taukoa ja ainuttakaan ateriaa.

Voin sanoa että takki oli aika tyhjä viimeisen asiakkaan jälkeen. Oltiin aivan super poikki ja mikäs sen parempaa, kun tilata Woltin kautta ruokaa suoraan hotelliin. Ei tarvitse liikkua minnekään tai sen kummemmin sykkiä. Tekee ihan hyvää välillä vaan maata ja olla tekemättä  yhtään mitään. Tai no.. heittäydyttiin ihan villiks ja katottiin temppistä pari jaksoo. Ihanaa vaan olla. Huomenna sama setti taas alkaen 4.30-> eteenpäin.

Kuva Tommi Manki Photography

Fitness lookit vaihtelevat vuosittain. Nyt tehdään paljon suoraa hiusta ja ponnari on edelleen yksi vahva suosikki. Lavalookki menee suurimmaksi osaksi kokoajan ”luonnollisempaan” suuntaan, jos sitä sanaa tässä yhteydessä edes voi käyttää. Bikinit ja ylipäänsä kokonaisuus on yksinkertaisempi ja selkeämpi, kun ennen. Nopeasti selatessani kuvia niin yksi asia on sellainen, mikä pistää omaan silmään ja se on hiuksissa latteus.

Vaikka hius ihan vaan suoristetaan, niin hiusten tyvi on käsiteltävä kunnolla. Lavalla näkyi useita päätämyöden meneviä latteita hiuksia. Toki osa saattaa laittaa itse, eikä ehkä ole tarvittavaa taitoa siihen, tai sitten ei vaan kiinnosta. Mutta ylipäänsä kauniita kilpailijoita nähtiin todella paljon.

Itse oon jo tippunut ihan kärryiltä koko lajista ja nyt on tullut vielä uutena sarjala wellness, joka oli sitten taas ihan oma juttunsa. Nyt on pakko painella nukkuunn, koska huomenna kello soittaa taas 3.45. Mulla siintää jo mielessä mun ensi viikon vapaapäivä, milloinka en aio tehdä yhtään mitään. Kun sitä tekee työkseen asiakaspalvelua ja kotona oikeastaan samaa hommaa, niin ehkä olen oikeutettu olemaan yhden päivän tänä vuonna ihan yksin palvelematta ketään.

lue edellinen postaus: En voi olla kommentoimatta

-Umppu

 

En voi olla kommentoimatta

Hetki sitten kirjoitin siitä kuinka vanhemmat on erilaisia. Perheet on erilaisia ja jokaisessa perheessä kasvatustavat on erilaisia. Mää törmäsin eilen postaukseen mitä jaettiin facessa. Päivitys oli itse The Daruden.  Se koski lähinnä (poikien pelaamista). Asia miksi otan siihen kantaa on se että oma poikani pelaa juurikin toista näistä mainituista peleistä (fortnite). Mää tiedän että jokainen lapsi on täysin erilainen. Toinen voi ahdistua pienestäkin asiasta ja toiseen sama asia ei vaikuta juuri mitenkään. Se että jos sinun lapsella on ongelma palaamisen kanssa, ei tarkoita että jokaisella samaa peliä pelaavalla on ongelma sen kyseisen pelin kanssa. Se mitä tällä tarkoitan on vaikka yhtenä esimerkkinä me lapset kenenkä vanhemmat eivät anna lapsilleen vaikka karkkia. Toisten sitä syödessä he jäävät ulkopuolelle… se on kuitenkin asia mitä ei voi loputtomiin vahtia ja usein ne keneltä se on totaalisesti kielletty on vanhempina niitä kenelle se muodostuu ongelmaksi. En yleistä, mutta nähnyt aika monta tapausta. Tai että toisen lapsi menee täysin sekaisin sokerista ja toiseen se ei vaikuta juurikaan millään tapaa.

Mun mielestä ihan jokainen vanhempi saisi katsoa peiliin. Jos yksi vuotiaana läntään lapselle I padi kouraan niin mitä voit silloin olettaa? Kuvitteleeko joku vielä 2018 luvulla ihan oikeasti, että voi suojella lastaan pahalta antamatta sille puhelinta tai vaikka pelata? Juuri luin otsikon, missä lastenhoitaja puukotti kaksi lasta.. Ihan mitä vaan voi sattua, koska vaan.

Mun mielestä tässäkin yksi suurimmista ongelmista on vanhempien väsymys, kiire ja oman somen käyttö. Lapsethan rakastavat leikkiä ja touhuta vanhempiensa kanssa, mutta jos vanhempia ei kiinnosta tai heillä ei ole aikaa niin se luuri todellakin kasvaa siihen käteen kiinni tai pelikonsoli. En missään nimessä ole kännyköiden tai pelilaitteiden puolesta puhuja  ja itseäni ilmiö huolestuttaa ihan yhtä paljon, mutta sellainen helvetin jeesustelu riittää. ”Mää teen lapseni kanssa kaiken oikein, mutta sää et”. Lukemaani postaukseen viitaten siinä kerrottiin kenelle peli ei sovi. Tuskin se peli sopii oikeasti kenellekkään, vaan se nyt vaan on se juttu… niinkuin oli hetki sitten Pokemon ja spinnerit.

Tätäkin juttua jakoi ihmiset kenellä esimerkiksi ei ole poika lapsia, tai omien lasten ikä ei ole lähelläkään sitä, että ylipäänsä pelaaminen olisi ajankohtaista. Meillä ei kumpikaan pienemmistä käytä mitään laitetta, paitsi poikkeuksellisesti pitkillä lennoilla ja siihen se jää. Onhan se pädi tapa saada lapsi paikoilleen ja hiljaiseksi, mutta sinä vanhempana vastaat seurauksista. Jos lapsesi menee siitä sellaiseen olotilaan, että huomaat sen ärtymyksenä, levottomuutuna, se häiritsee keskittymistä tai jotain muuta… niin mitä jos kokeilet vaikka sen sijaan itse touhuta jotain lapsesi kanssa.  Siinä on turha moralisoida toisia vanhempia tai syyllistää heitä (annat pelata se ei ole lapsellesi oikein).

Nykyään myös some on työ ja aika moni on saanut sillä itselleen kunnon ammatin. En haluaisi itse missään tapauksessa kieltää, jotain sellaista mikä vaan jatkuvasti yleistyy ja sitä tarvitaan työelämässä pysyvästi. Suurimmalla osalla yrityksistä esimerkiksi koko markkinointi perustuu someen. Sisällöntuottajat tekevät työnsä suurimmaksi osaksi somessa. Jos et sitä osaa tiput kelkasta tai jos yritys ei tee somea on markkinointi pahasti jäljessä.  Rajat voi jokainen itse asettaa. Mun mielestä suurin asia mikä lapseen vaikuttaa on vanhempien rakkaus ja läsnäolo. Se on vaikka syy miksi en koskaan puhu puhelimessa iltaisin… koska vietän sen ajan mun lasteni kanssa. Ne on ne viimeiset mehut mitkä musta irti lähtee ja haluan antaa ne heille.

Oikeesti jos perhe asiat on kunnossa, lapsella on turvallinen olla kotona. Arki on tavallista ja onnellista. Vanhempiin voi luottaa ja he ovat läsnä… niin ei yksi peli sitä kokonaisuutta romuta. Mutta jos kaikki yllämainitut on päin helvettiä niin ihan varmaan vaikuttaa peli, kun peli.

Mää en itse allekirjoita mitään ruutuaikaa tai peli aikaa. Jos joku niin tekee niin tehkööt. Se ei ole multa pois, eikä meidän tekeminen ole muilta pois. Mulla on alusta asti ollut lasten kanssa selvät sävelet. Vanhempia kunnioitetaan ja totellaan. Jos haluan että lapseni lopettaa pelaamisen niin sanon että se loppuu ja silloin se loppuu. Jos sanon että laita puhelin pois niin se laitetaan. Paras mitä nään on vanhemmat jotka on naama omassa luurisss kiinni ja sanoo lapselle, että nyt se puhelin pois… kuka sen esimerkin näyttää ???

 

 

 

Juuri netin takia tulee lapsille erilaisia trendejä. Hetki sitten oli spinnerit ja nyt on esimerkiksi Fortnite. Jos ajattelet vaikka kolmasluokkalaista poikaa, joka täyttää 10 tänä vuonna. Pojat pääsee koulusta klo 13.00. Vanhemmat on töissä klo 16.00 asti. Koulun  jälkeen on se aika kun saa olla yksin kotona. Toiset saattavat sitä pelätä ja toiset nauttii olla yksin. Pojilla koulumatka kestää sen verran, että kun siihen lissää välipalan on  mennyt jo ainakin tunti. Sen jälkeen tehdään läksyt. Suomen syksy oli todella harmaa. Satoi lähes joka päivä. Nykypäivän 10-vuotias ei leiki leegoilla tai tee käpylehmiä. Pojat pelaa ja itseasiassa niin tein määkin tossa iässä. Me pelattiin Marjoa ja bubblebobblea.

Se on syksyisin ja talvisin sitä poikien tekemistä. Jos koko kaveriporukka pelaa, niin oletko sinä se vanhempi kuka sanoo että sinä et, tai meille ei saa tulla. Meillä ei pelata?  Oletko sinä se vanhempi joka ottaa pleikkarin johdon töihin mukaan. Jos olet niin ei siinä mitään, mutta hyväksy että kaikki ei tee tai toimi näin.

Syy miksi odotan aina kesää liittyy myös paljon pelaamiseen. Kesällä meillä asutaan trampalla 24/7 ja touhua riittää aivan erilailla, kun syksyllä ja talvella. Pelit siirtyy sisältä pihan poikien kanssa pisteeseen, säbään ja ulkona on paljon tekemistä. Lapset on myös silloin kouluista lomalla ja saa ottaa rennommin.

Sitten toinen asia on esimerkiksi youtube. Pojat rakastaa katsoa sieltä videoita ja sekin on totta että sielä saattaa olla vaikka minkälaisia videoita. Tässä videoiden katselussa oli  viitattuun päivitykseen pointtina että lapsi saattaa nähdä sielä vahingossa jonkun terroristin kurkunkatkaisu videon. Joo näin voi käydä, mutta eihän sitä tarvi mennä, kun Turkuun niin sen voi nähdä ihan livenä.Tarkoitan tällä sitä että missä vaan ja koska vaan voi tapahtua ihan mitä vaan. Ymmärrän miksi ikärajat on olemassa ja niitä olisi hyvä noudattaa. Joskus nekin on mielestäni vähän liioiteltuja. Me ei esimerkiksi päästy Vilin kanssa joskus aikoinaan katsomaan Smurfffit elokuvaa ikärajan takia.. itsehän olen katsonut lapsena Disneyn elokuvia, missä suunnilleen joka elokuvassa tapetaan joku ja ne on aika raakoja tähän päivään verrattuna.

En tiedä saiko kukaan tästä mun pointista kiinni, koska oon ihan väsynyt ja ajatus ei oikein luista 🙂

Tää mun ihana asu on House of Brandonilta* ja löytyy TÄÄLTÄ* Asu tuntuu päällä sellaiselta ettei olisi vaatteita ollenkaan. House of Brandonilla on vielä Mid season sale* mikä jatkuu edelleen. Käy nappaamassa parhaat päältä. Shoppailemaan pääset TÄÄLTÄ*

 

Lue edellinen postaus: Terveät ja kiiltävät hiukset

-Umppu